Kulttuuri on kypsynyt
45 vuotta sitten ostin silloisesta Tampereen Soitinkaupasta Duke Ellingtonin alkuperäislevytyksen Mercer Ellingtonin sävellyksestä Jumpin' Punkins.
Levytys on vuodelta 1941, mutta vielä 30 vuotta myöhemmin kukaan ei osannut kuvitellakaan, että joku suomalainen osaisi joskus soittaa tuota musiikkia luontevasti.
Nyt perjantaina 20.11. TTT-Klubilla – parin korttelin päässä siitä aikoja sitten kuopatusta levykaupasta – Jukka Eskola, Mikko Helevä, Ville Herrala ja Teppo Mäkynen soittivat äärimmäisen tyylikkään version Jumpin' Punkinsista.
Ohjelmistossa oli myös Duke Pearsonin ja Shirley Scottin klassikoita ja mainioita omia sävellyksiä, jotka olivat tinkimätöntä hard bopia.
Mitään suomalaisuutta tai muuta hevonkukkua keikkaan ei sisältynyt. Aitoa svengimusiikkia alusta loppuun. Hienoa.
Hmm…
Ihmettelen miten muusikolle ja ylipäänsä taiteilijalle voi olla helppoa rinnastaa takapajuisia juttuja ja niitä järjestäjiä?!
Ilmoita asiaton viesti
Kiintoisa kommentti, joka saattaa kuulua Vapaavuoroonkin, mutta lienee tarkoitettu johonkin toiseen ketjuun.
Ilmoita asiaton viesti
Niin lieneekin. Itse olen ollut alalla peräti 25 v ja siksi ihmettelen.
Ilmoita asiaton viesti
Onko oma soittimesi tämän näköinen:
https://en.wikipedia.org/wiki/Tar_(string_instrument)
Ilmoita asiaton viesti
Totta on, että näilläkin palstoilla on pari kaveria, jotka soittavat ja kuuntelevat innostuneesti ja päivät pääksytysten musiikkia, jonka alkuperäisiä tekijöitä he olisivat valmiita kohtelemaan hyvinkin julmasti, jos sattumalta vastaan tulisivat.
Pohjattoman ihmettelyn aiheita tarjoaa kulttuuri. Muutamia vuosikymmeniä sitten Britannian pahimmat valkoisen suprematismin skinikannattajat juhlivat aina ska-musiikin tahdissa.
Ilmoita asiaton viesti
En saanut linkkiäsi avattua, mutta, jos googlaat koko nimeni saat jopa youtubissa kuvat ja kuunnella sen ääntä.
Ilmoita asiaton viesti
”En saanut linkkiäsi avattua”
copy (Ctrl + c) and paste (Ctrl + v) hakuun:
https://en.wikipedia.org/wiki/Tar_(string_instrument)
Ilmoita asiaton viesti