Mikä musiikissa on universaalia?
Musiikki on organisoitua ääntä, kuten Edgard Varese ja Vinko Globokar ovat sanoneet.
Pythagoras on sekä musiikin että matematiikan tutkimuksen tärkein isä ja osoitti niiden yhteyden kosmisen harmonian merkkeinä. Matematiikka on universaali kieli, musiikki on värähtelyä, samaa kaikkialla.
Antiikissakin kuitenkin ymmärrettiin, että muusien taide eroaa pelkästä laskemisesta. Musiikin määritelmäksi ei riitä Cassiodoruksen 500-luvulla esittämä "oppi luvuista ja lukusuhteista".
Nykyajan säveltäjä osaa tietenkin inspiraation yllättäessä kirjoittaa kappaleen paperille tai verkkoon, vaikka soitinta ei olisi käsillä tai naapuria ei viitsisi herättää laulamalla. Minusta se ei kuitenkaan ole musiikkia ennen kuin se on soitettu.
John Cage kyllä sanoi, että musiikki on aina olemassa, toisinaan vain käännämme korvamme pois, mutta hänkään ei tarkoittanut, että musiikkia olisi ilman ääntä. Joskus musiikki syntyy siitä, että soittaja keskttyy kuuntelemiseen.
Pelkistetyimmillään musiikki koostuu äänestä ja rytmistä. Nämä ovat universaaleja elementtejä.
Rytmi edellyttää vähintään kahta peräkkäistä tapahtumaa. Ääni voi olla harmonista. Missä tahansa maailmankaikkeudessa perusintervallit syntyvät värähtelevistä kappaleista samalla tavoin. Mutta ei äänen tarvitse olla harmonista ollakseen musiikkia.
Yleismaailmallisia merkityksiä musiikilla tuskin on, ei ainakaan monia. Keskenään läheisissä kulttuureissa asuvat saattavat tietenkin kokea samoja tunteita kuunnellessaan samaa musiikkia, mutta melko pienikin minkä tahansa perinteen opiskelu muuttaa nopeasti kenen tahansa suhtautumista siihen, minkälaisia viestejä hän musiikissa kuulee.
Onko ääneen luettu runous musiikkia? Siinä on rytmi ja organisaatio. Mutta moni luokittelisi ääneenluvun eri taiteenlajiksi. Eli vaikka kirjoja tai runoja äänikirjoiksi lukeva ei olisi muusikko.
Ilmoita asiaton viesti
Luulen, että se oli musiikkia niiden kreikkalaisten mielestä, jotka sanan keksivät. Onhan rapkin musiikkia.
Jotkut näyttäisivät haluavan poistaa klassisesta musiikista rytmin:
http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/mi…
Ilmoita asiaton viesti
Jos mennään kreikkaan niin Platonistit ajattelivat että musiikki on ideoita. Kappale tai teos on oma ideansa ja jokainen esitys on vain tämän idean heijastuma. Ajaton idea ei tietenkään pidä sisällään rytmiä tai muutosta siinä mielessä kuin me sen arkisesti ymmärrämme.
Levinson on jopa esittänyt että platonisessa musiikinteossa säveltäjä ei tosiasiassa keksi tai luo mitään vaan hänen olisi ikään kuin pakko löytää jo olemassaoleva kappaleen idea. Ja että tämän vuoksi olisi kyseenalaista olisiko hänellä jotain ansioita koko teoksen luomisessa.
Ja tästä päästään tavallaan siihen että mitä ominaisuuksia musiikilla täytyy olla jotta se on musiikkia. Moni sanoo että RAP ei ole musiikkia. Ja toisaalta RAP ei ole vain puhetta vaan siinä on aina se instrumenttiosio tai sellaiseksi tulkittava asia taustalla. Joka taas runolta puuttuu. Onko John Cagen ”4′33″” musiikkia koska siinä on vain määräaika hiljaisuutta eli siinä ei ole rytmiä tai rakennetta?
Kreikkalainen lienee tässä kysymyksessä aivan yhtä hyvä auktoriteetti kuin minä tai naapurin koira. ; Pythagoraskin on enemmän määritellyt, eli esittänyt väitteitä musiikista ja sen suhteista harmonioihin.
Ilmoita asiaton viesti
Noista asioistahan esitin oman mielipiteeni jo avauksessa. Cagen 4’33” ei koostu hiljaisuudesta vaan siitä, että esittäjä ja yleisö kuuntelevat. Pythagoraalle ja minulle, päinvastoin kuin Platonille, idea ei ole muusien taidetta ennen kuin se on esitetty fyysisten kappaleiden värähtelynä.
Ilmoita asiaton viesti
Aika häälyvä raja kaiketi mikä on musiikkia mikä ei. Itse tein laulun Samuli Edelmannin äitiaiheisessa mainoksessa pudotteleman tekstin pohjalta, koska se kuulosti niin musiikilta. Lisäsin vain vähän melodisuutta. Pitäisi ehkä verrata teknisesti kuinka paljon venytin sävelaskelia, jotta se täytti omassa päässäni kunnolla musiikin kriteerit. (ei se kyllä valmis ole, kun motivaatio karkas jonnekin kesken kaiken)
Tuossa juuri pläräsin tutkimusta puhekielten sävelkorkeuksien hajonnan eroista, ne näyttävät muutamissa tutummissa kielissä olevan 0.9 – 3.4 puolisävelaskelta. Mutta ei kai se siitäkään kiinni ole, niin monta laulua monet artistit ovat puhuneet läpi jo ennen ideaa rap-musiikista, johon ujutetaankin aika vahvoja melodisia osia useimmiten nykyään.
Ilmoita asiaton viesti
Afrikassahan on rummuteltu aina. Se täyttää musiikin kuuntelun tarpeen. Jos siihen puhutaan päälle ei asia tarpeen tai toteutuman osalta kovin muuksi muutu. Muita läpipuhuttuja lauluja tuskin musiikiksi tunnistaisi, jos esitykset eivät sisältäisi soitantaa.
Musiikilta voi siis kuulostaa ainakin pelkän rytmin tai melodian avulla. Pelkän puheen avulla tuskin kovin helposti ja tullaan käsityksiin siitä, millainen puheen kompositio riittää kuulostamaan musiikilta.
Se ei välttämättä selity pelkillä sävelkorkeuksien eroilla, vaikka jonkinmoista osviittaa siitäkin voinee saada. Jos puhe säilyy parin kolmen puolisävelaskeleen sisällä normissaan, siitä tuplaten poikkeaminen kuulostaa joltain hyvin erilaiselta, vaikka melodinen idea olisi kateissa, kuten monessa nk kokeellisessa musiikissa.
Ilmoita asiaton viesti
Onkohan ortodoksien kirkkoliturgia musiikkia? Sen ideahan on nimenomaan persoonallisuuden häivyttäminen, mutta on siinä rytmi ja melodia (Kristus nousi kuolleista…)
Ilmoita asiaton viesti
Enpäs tiedä millaista on juuri ortodoksinen liturgia, mutta luterilainenkin on tosiaan musiikimpaa kuin normipuhe. Idea on persoonallisuuden häivyttäminen vai, mielenkiintoista. Mutta, niinpä tietysti.
Tästä ei voi vielä päätellä kuulostaako jumalan puhe musiikilta tai onko musiikki jumalan puhetta. Mutta ehkä liturgia on hyvä esimerkki musiikin ja puheen välimuodosta. Pitää koettaa tutkia millaisia sävelkorkeuksien eroja liturgiassa esiintyy, ne taitavat olla aika vakioituja.
Ilmoita asiaton viesti