Suomenkielisen tiedon hinta
Sain juuri tekstiviestin, joka väitti itseään hyväksi uutiseksi. Siteeraan kirjaimellisesti:
"Aamulehti 2 kuukautta nyt vain 22 e (norm. 88 e)."
Ymmärrän kyllä, että ammattitaito maksaa, tai maksaisi. Olinhan itsekin joskus journalisti, kun joku vielä maksoi sellaisesta palkkaa. Mutta "normaalisti" 88 euroa kahdesta kuukaudesta!
Ehkä eläkeläisissä on niitä, joilla olisi varaa tuohon 22 euroon, mutta jos kaikista maailman välineistä pitää valita vain pari, kenelle tulee mieleen suomenkielinen sanomalehti.
Olen NYTimesin kestotilaaja. Välineen koko sisältö, joka on suomalaiseen sanomalehteen verrattuna monikymmenkertainen, maksaa ihan "normaalisti" juuri tuon 11 euroa kuukaudessa. Uutisia Pirkanmaan liikenneonnettomuuksista tai ennakkotietoja Tampereen konserteista ei ole, mutta internetistä ne löytyvät helposti ilmaiseksi.
No, jaksamista nyt kuitenkin Alma Medialle, jotta tämäkin blogialusta pysyy pystyssä.
Se oli aika merkittävä juttu minulle, kun huomasin, että Googlen puheentunnistus on ihan toimiva ja nyt se vaikuttaa olevan jo virheetön. Ei viitsi enää tarkkailla, kun samalla kuulun ymmärtäminen on noussut tasolle, että en enää sitä tekstitystä oikeastaan tarvitse. Tilasin tänään Youtubesta MIT:n yhden kanavan ja Science Magazinen. Lisäksi olen käytännössä opiskellut itse etsimäni englanninkielisen materiaalin varassa tällä viimeisimmällä avoimen yliopiston kurssilla. MITCSAIL:in kautta löytyi esim. https://arxiv.org/abs/1512.08512 ja jossain tuli vastaan väite, että tuo Cornell University Library olisi vasta vähän aikaa keskitetysti hoitanut vapaiden tieteellisten tutkimusten levityksen, mutta kyllä se näyttää toimineen jo vuodesta 1991. ”Open access to 1,342,043 e-prints”
Varsin hyvin toteutettu se MITSAIL. Lyhyt alustus aiheeseen ja linkki varsinaiseen tutkimuspaperiin. TED kyllä edelleen on suosikkini. Alkaa kyllä Areenankin tarjonta tympiä. Tiedeohjelmat ovat tasoa alakoululaisille ja äskettäin kiinnitin Jenny+:n tekotapaan.
”Tuo Jenny+ on toteutettu aika monella tavalla mielenkiintoisesti. Jotkut otot ovat tehty ihan selvästi selfie-tikulla jne. Tietysti niissä on suuren tuotannon makua ja runsasta editointia ja kun tuossa linkkaamassani jaksossa on kolme osakertomusta, joita lomitetaan, tulee yleisvaikutelmasta vähän rauhaton. Opetuskäytössä ei minun mielestäni pitäisi missään nimessä pyrkiä samaan.”
Taitaa tuollainen juttujen pätkiminen johtaa vain ADHD:n lisääntymiseen.
TED ja Amerikkalaisten yliopistojen tuottama tieto ei ole suunnattu kaikille, mutta YLE on koko kansan. Areenasta näkyy ikävästi nykyään paikallisuutiset aina Helsingistä, mutta femmalta ne varsinaiset täällä katsotaankin.
Ilmoita asiaton viesti
En tahtoisi mieltäni pahoitella, mutta kun Vuorela kirjoittaa mm. : ”Ehkä eläkeläisissä on niitä, joilla olisi varaa tuohon 22 euroon, mutta jos kaikista maailman välineistä pitää valita vain pari, kenelle tulee mieleen suomenkielinen sanomalehti.”
Et kai ammu tykillä kärpästä? Kenellehän mahtaisi tulla mieleen tilata kotimainen sanomalehti yhdysvaltalaisen sijaan? Monelle. Kas, kaikki suomalaiset eivät osaa paitsi ruotsia, eivätkä myöskään englannin kieltä. Siinä jo on yksi hyvä syy tilata suomenkielinen lehti.
On suuri ero osata englantia ja pärjäillä, kuin lukea ko. kielellä kirjaa tai sanomalehteä – vaikka sen saisi halvalla. Sitä paitsi esim. jenkkilehdillä on -luonnollisesti- vahva sidonnaisuus paikalliseen kulttuuriin ja tapahtumiin (mm. urheilu, politiikka jne.) ja tuo jo vaatii oman osaamisensa ja sanavaraston ymmärtää paikallissidonnaisuuksia ja – uutisia ym. tietoa. Äidinkieli on aina oma kieli – etenkin jos ei muita osaa.
Siitä olen samaa mieltä, että lehdet Suomessa tuppaavat olemaan kalliita. Pieni maa + pieni kansa + pieni kielialue = suuret tuotantokustannukset.
Kerran eräs naispuolinen toimitusjohtaja paljasti haastattelussa välttelevänsä kestotilauksia ja metsästävänsä mm. Hesarin tarjoustilauksia. Ilmeisesti suomenkieliset lehdet ovat kalliita, kun toimitusjohtajankin on metsästettävä tarjouksia. Tuossa eräs syy pienen kielialueen lehtien korkeisiin tilaushintoihin: Kun lukijat toimitusjohtajista lähtien välttelevät kestotilauksia, ei ihme jos pienen kielialueen lehdet maksavat.
Ilmoita asiaton viesti
Olemme täysin samaa mieltä, siksi kirjoitinkin.
Ilmoita asiaton viesti
Sellaista aikaa tuskin enää tulee, jolloin 44 euroa kuussa kotiin kannetusta sanomalehdestä on kenellekään ”normaalia”.
Minulla ei ole ehdotuksia, eikä edes kuvitelmia, siitä miten pienen kielen alueella kehityssuunta voisi muuttua.
Ilmoita asiaton viesti
Minä luin kesällä pihalla digi-hesaria 10-tuuman tabletilla usein grillaamisen ja ruokailun jälkeen. Usein taustalla musiikkia Youtubesta bluetooth-kaiuttimen kautta. Kolmen kuukauden tarjoushinta taisi olla 25 € ja olin ihan tyytyväinen, mutta syksyllä ei enää tullut oltua niin usein pihalla ja sen lehden luku jäi hyvin vähälle. Keväällä oli lyhyt tilaus Financial Timesiin, kun siellä oli ensin joku kiinnostava juttu ja varsin hyvä tarjous nettilukuoikeudesta. Senkin lukeminen väheni melko nopeasti. Kai se on jotain pelkoa kuplittumisesta, kun tykkää kanavasurfailusta.
Ilmoita asiaton viesti
Kulttuurimme elää ja lukijat sen mukana. Lapsenlapseni luokalla on 11 eri kiletä puhuvaa lasta. Fiksu opettaja teetätti lapsilla joulukertomuksen, jossa on 11 kieltä. Hieno tapa ottaa kaikki huomioon. Jokainen näistä lapsista oppii suomenkielen myös. Lisäksi näillä toisluokkalaisilla on ollut syksystä alkaen englanninkielen opetusta. Lapsenlapseni pitää tällaista itsestäänselvänä. Mitä ja millä kielillä on vaikea sanoa tai arvata.
Eilen matkustin taksilla, jota ajoi somalimies. Hän on asunut Suomessa seitsemän vuotta ja puhui no auttavasti suomea. Hän kertoi, että työnsaantimahdollisuudet ovat parantuneet niin Suomessa kuin Ruotsissakin. Hänellä on ystäviä eri tahoilla. Ehkä kommunikoivat somaliksi. Elämme kielten sekoituksessa. Minäkin vaihdan ajatuksia venäläisen isoäidin kanssa, vaikka en venäjää osaakaan. Google kääntäjä auttaa. Tulevaisuudessa on varmasti vielä paljon parempia käännösohjelmia, joilla voi tekstit kenties puheetkin saada juuri sille kielelle mitä parhaiten ymmärtää. Tällä alueella varmasti tapahtuu merkittävää kehitystä. Ehkä silloin toimittaja voi toimittaa tekstin suomeksi ja sitä voi lukea valitun kielen napin painalluksella kuka tahansa lähes millä kielellä tahansa? Nyt vielä Google kääntää venäjästä suomeksi melko huonosti, joten luen käännökset englanniksi.
Ilmoita asiaton viesti
#4. Täsmennän, että nyt, kun oma toimeentulo ei siitä riipu, minulla ei ole myöskään toiveita kehityssuunnan muuttumisesta. Lukijan kannalta tiedonvälityksen kehitys kulkee koko ajan parempaan päin.
Vanhanaikaisena ihmisenä luen jopa kirjoja. Olen huomannut, että edes englanninkielisen kirjallisuuden välittäjänä Amazon ei enää pärjää AdLibrikselle sen kummemmin hintojen kuin nopeudenkaan puolesta.
Ilmoita asiaton viesti
Kun olen ollut pitkään aikakauslehdistössä ja sanomalehdistössä, kuva on toisenlainen kuin yleisesti uskotaan. Sanomalehti jaetaan varhaisjakeluna ja se maksaa riivatusti. Se on kustannusrakenteesta keskimäärin 50 % tilaushinnasta, etäalueilla jopa yli 10-kertaiset. Toimitus- ja painokustannukset eivät ole ne suurimmat ongelmat. Ja onhan siellä muitakin kuluja- markkinointi ja monet kiinteät muut kustannukset.
Ilmoitusmyynti sanomalehden tuotoista on n. 55 % , tilaustuotot n. 45 %.
Markkinoinnin lupaukset määräaikaisista, kestotilauksista ja pätkistä vääristävät usein päälaelleen lehden hinnoittelua.
Ilmoita asiaton viesti
Kiintoisia kommentteja ilman Puheenvuoron puolen tylytystä.
Tottakan internet on avainasemassa, kun puhutaan etenkin sanomalehtien nykytilasta, muutospaineista, kustannuksista sekä tilausten kehityksestä. Itsekin nettilehteen tottunut.
Juuri nyt tulee vielä pienen aikaa paperinen tarjous-Hesari pe-la-su. Täytyy todeta, että kyllä paperilehteä on noh, erilaista, rentouttavampaa selailla. Siinä on se lehden tuntu – vaikka onkin tabloidi. Nettilehteen tosin on helppoa kommentoida, liiankin helppoa. Joskus tyrhanpäiväisten kommenttien moderointi sitoo työvoimaa. Onko hintansa väärti?
Yksi ongelma Suomessa on aamulehtien jakelu kerroksiin ja postiluukkuun. Se lisää kustannuksia. Miksi ei laiteta kuten esim. Saksassa postilaatikot ala-aulaan ja siihen lehdet ja kirjeet ym. posti.
Tuossa olisi hyvää sekin, että voisi tutustua aidosti naapureihin aamutakissa, sanoa unisena hyvät huomenet. Sosiaalisuus lisääntyisi.
Kun jakaja kiikuttaa yhden lehden yhdeksänteen kerrokseen ja toisessa rapussa sama – aikaa kuluu ja aika on rahaa.
Ilmoita asiaton viesti
”… yhden lehden yhdeksänteen kerrokseen ja toisessa rapussa sama…”
– Ja sama siirrettynä maaseudun haja-asutukseen: kun jakaja kääntyy päätieltä sivuun ja ajelee kaksi kilometriä Kotilieden ja joulukortin vuoksi, palaa omia jälkiään ja tekee seuraavasta risteyksestä saman, niin kyllä on tiedolla hintaa.
Posti organisaationa on tienhaarassa myös symbolisesti. Jokunen viikko sitten Hesarissa oli koko etusivun suuruinen muistutus joulukortin lähettämisestä! Postihan se siinä yritti perustella, että vanhanaikainen kortti olisi jotenkin lämpimämpi joulutervehdys kuin sähköposti tai kännykän pikaviesti.
Ilmoita asiaton viesti
Paperisen sanomalehden suurin ongelma on kuitenkin sen mahdottomuus nykyaikaisena uutisvälineenä. Se kertoo vuorokauden takaisista tai sitä vanhemmista asioista. Uutiset katsotaan verkosta tai televisiosta.
Minulle tulee paperisia aikakauslehtiä: New York Review of Books, Suomen Kuvalehti, Tiede, erityisaloilta jokunen pienempikin. Niidenkin artikkelit luen nykyään ensin verkosta. SK:n ristikotkin voi nykyään ratkaista tietokoneella.
E-kirjoihin en ole tottunut, enkä totu.
Ilmoita asiaton viesti
Kindle reader ainakin löytyy myös selaimelle ja viimeisimmän e-kirjani luin juuri selaimessa. Sanakirjatoiminto taisi toimia jopa paremmin kuin laite-kindlessä. Se kirja oli Homo Deus keväällä eli ennen kuin suomennos ilmestyi, joten sanakirjaa en paljoa käyttänyt.
Tutkin muuten noita Kindle-yhteensopivia sanakirjoja silloin, 30.9.2015, kun kirjoitin Ordböcker aldrig mer på papper, mutta ilmeisesti silloin ei vielä ollut ruotsi-ruotsi-sanakirjaa Kindlelle. Ulkomuistista sanoisin, että niitä kuitenkin oli jotain 20 kpl ja ainakin saksa-saksa löytyi. En tuossa kirjoituksessani maininnut asiasta, koska se oli kirjoitettu ruotsinkielen kannalta enkä kokeillut edes sitä saksa-saksaakaan.
Ilmoita asiaton viesti
Matti
Kerrostalojakamien on edullisinta, mitä koko jakeluketjussa on. Samalla hissinousulla, kun jakaja tulee alas, hän jakaa kaikkiin tilanneisiin luukuihin lehdet. Se on nopeinta ja edullisinta.
Suunniteltu yhteisloora kerrostaloissa on täydellistä typeryyttä asiakkaiden ja taloyhtiön kannalta, joka joutuu vielä maksamaan loorarykelmän. Ajattele, kun jokainen hissillä aamutuimaan noutaa lehtensä alimmasta kerroksesta – rollaattorillakin. Se loora on vielä lukittu, koska suunnitelma on, että myös muu posti tulisi samaan looraan. Vastustan ehdottomasti.
Nämä ovat näitä Postin hölmöimpiä suunnitelmia ja, vain Postin edun mukaisia ei asiakkaiden.
Ilmoita asiaton viesti
Kannattaa lukea Yrjö Raution juttu Avusta:
http://blogit.apu.fi/sananvoimalla/yrjo-rautio-siv…
Ilmoita asiaton viesti