Auts eikä öits
Kuinka vaikeata voi olla tajuta, miten hollannin kielen ääntiöpari ”ui” lausutaan? Vihjettä voisi etsiä siitä, että ”ulos” on hollanniksi ”uit”, englanniksi ”out” ja saksaksi ”aus”. ”Talo” on hollanniksi ”huis”, englanniksi ”house” ja saksaksi ”Haus”.
Ei ”ui”:n hollantilainen ääntäminen foneettisesti ihan tasan ”au” ole vaan ikään kuin ”au”:n ja ”äy”:n välimailta. Jostain syystä suomalaiset toimittajat ja urheiluselostajat ääntävät sen kuitenkin useimmiten ”öi”:ksi.
Ei siitä ehkä kukaan Zuiderzeen rannalla loukkaannu. Varmaan hollantilaisessa kirjakaupassakin hetken miettimisen jälkeen ymmärretään, kun suomalainen etsii ”Höizingaa”.
Nyt meillä on kuitenkin suomalainen taitoluistelija nimeltään Versluis. Korvaa riipii, kun telkkaria kuuntelee.
Ahaa… mieliharmina hollannin diftongin ääntäminen. En lainkaan väheksy bloggaajan tuskaa, vaikka omat murheeni ovat erilaisia.
Urheiluruudussa on pari toimittajaa, jotka eivät juuri koskaan onnistu painottamaan suomenkielisiä yhdyssanoja oikein. Luulen, ettei heille ole sitä ikinä opetettukaan, koska nyky-Ylestä puuttuu puheilmaisun koulutus. Siis:
Ei jalka-Pallo, hiihto-Kilpailu eikä pää-Tuomari, vaan Jalkapallo, Hiihtokilpailu ja Päätuomari. Ja Urheiluruutu.
PS. Suomalaisluistelija Yuka Oriharalla on oikein käypäinen nimi.
Ilmoita asiaton viesti
Höh? Tokkopa blogisti nyt sentään tosissaan ajattelee, että kaikkien pitäisi tuntea kaiken maailman kielten ääntämykset, varsinkin jos suhde kirjoitusasun ja ääntämisen välillä on sen verran omituinen kuin blogisti kuvailee.
Wikipedian mukaan kylläkin ui-diftongin ääntämys on IPA-merkinnöin /œy̯/, mikä ei aivan käy yksiin blogistin kuvailun kanssa.
https://en.wikipedia.org/wiki/Dutch_orthography
Tuo vertailu huis-, house- ja Haus-sanojen välilläkään ei minusta käy mistään hyvästä vihjeestä. Yhtä hyvin voisi verrata vaikka ruotsin hus-sanaan. Vokaaliäänteethän ovat joka tapauksessa muuntuneet paljon germaanisten kielten erotessa toisistaan.
Ilmoita asiaton viesti
Hollanti on suuri urheilumaa ja, kuten mainitsin, suomalaisellakin tähdellä on hollanninkielinen nimi.
Wikipedia-linkkisi kuvaus käy tasan tarkkaan yksin omani kanssa.
Voihan tuota kuunnellakin:
https://www.youtube.com/watch?v=dtugIDA1Ixc
https://www.howtopronounce.com/dutch/versluis
Ilmoita asiaton viesti
Tässä vielä yleisempi ohje, monin esimerkein:
https://www.youtube.com/watch?v=b9Er6tODzxI
Ilmoita asiaton viesti
No ei tosiaankaan ”tasan tarkkaan”:
œ ei ole a:n ja ä:n välissä vaan ä:stä ö:hön päin
(y̯:n alla oleva kaari taas tarkoittaa luullakseni vain, että kyseessä on diftongin jälkiosa, ei mitään u:hun vivahtavaa.)
Alemman linkin sanaesimerkeissä äänne ei kuulosta minusta yhtään au:lta vaan pikemminkin öy:ltä. (Alun erillinen esimerkki kuulostaa äy:ltä.)
Kun hiukan guuglasin, törmäsin sellaiseenkin tietoon, että diftongin ääntämyksessä on suuria alueellisia eroja ja että flaamit jopa ääntäisivät sen œi. Jos tuo pitää paikkansa, olisi tuo pilkkaamasi öi lähes sama kuin joidenkin äidinkielisten käyttämä ja sikäli parempikin kuin au.
(Mitään omakohtaista kokemusta minulla ei ole hollannin kielen kuuntelemisesta, mutta tältä asia näyttää nojatuolitutkimuksen perusteella.)
Ilmoita asiaton viesti
https://www.youtube.com/watch?v=3l2GLxqOg0E
Ilmoita asiaton viesti
”Kun hiukan guuglasin, törmäsin sellaiseenkin tietoon, että diftongin ääntämyksessä on suuria alueellisia eroja ”
Olen jo aiemminkin todennut, että minun korviini särähti aina suuresti entisen pääministerimme puheet ”vuarineuvoksista” ja ”tyättömistä”.
Ilmoita asiaton viesti
Hollannilla oli aikoinaan kuuluisa jalkapalloilija nimeltään Gullit. Selostaja Suomessa hihkui kovaan ääneen ”Kullit laukaisee!”
Hollantilainen ääntämys transkripoituna suomeksi olisi kuitenkin lähempänä ”Höllit laukaisee”.
Ilmoita asiaton viesti
”Hyllit”:in ja ”Höllit”:in välistä:
https://www.howtopronounce.com/ruud-gullit
Ilmoita asiaton viesti
Ehkä jopa ”khölit”. Kurkku h-kirjainta on vaikea transkriptoida ja kasois L on jotain suomen yhden ja kahden ällän välistä.
Ilmoita asiaton viesti
Joo, ylpeilen taidostani pyytää hollantilaisella baaritiskillä Grolschia…
Ilmoita asiaton viesti
Oletko koskaan käynyt Scheveningenissä? Voisi olla haagilaisella taksikuskilla vaikeuksia ymmärtää minne olet matkalla.
Ilmoita asiaton viesti
Olen, mutta en taksilla.
Ilmoita asiaton viesti
Amsterdamissa hotellin (”sorry, fully booked”) respa antoi arvokkaan vinkin toisesta hotellista, jossa hän tiesi olevan vapaita huoneita. Hän sanoi katuosoitteen, jonka halusin silkasta ihastuksesta kuulla vielä uudestaan. Kerrassaan taitavaa puheilmaisua todella konstikkailla sanoilla! Sitä on äidinkielisyys.
Ilmoita asiaton viesti
Hilpeyttä on herättänyt myös kuuluisa ranskalainen runoilija Perse.
Ilmoita asiaton viesti
Taisi voittaa Nobelinkin tuo kyseinen Perse.
Mutta on niitä pahempiakin esimerkkejä:
https://www.mtvuutiset.fi/makuja/artikkeli/suomalaisen-internetkansan-unelma-huippuravintolassa-tyoskentelee-juustomestari-pascal-vittu/5557312
Ilmoita asiaton viesti
Onpa kadehdittavan raju esimerkki! Toissa kesänä Milanossa luin La Scalan julisteesta, että Giselle-baletissa esiintyivät Virna Toppi ja Jacopo Tissi.
Italia on suomalaiselle paljon luontevampaa kuin kerakkeilla kuormitettu hollanti.
Ilmoita asiaton viesti
Kieli on minuakin aina kiinnostanut, vaikka en mikään varsinainen kielimies olekaan (ainakaan konventionaalisessa merkityksessä).
Germanistina isä-vainaani puhui hollantia, ja sain lapsena kotona hämmästellä tuon erikoisen kielen -jossa on sävyjä mm. saksasta, tanskasta, skånen-murteesta ja englannista) äänteitä, hänen harjoittaessa artikulointia.
Arvostan kielten ja kulttuurien tuntemusta. Pitääkö nimet ääntää alkuperäisen kielen muodossa? Perussääntö lienee, että nimet voi lausua kussakin maassa sen maan sääntöjen mukaan, mutta myös originaalimuodossa.
Onhan mm. Ruotsin hallitsijoiden nimistä ”suomennetut” versiot.
Usein isot kielialueet käytännössä jyräävät myös vieraillessaan muissa maissa: jenkki-tuttavani mm. kertoi saapuneensa Suomeen ”Vaiking-lainin” laivalla, joka ärsytti minua suuresti.
USA:n imperialismi on raiskannut myös lähes kaikki Kreikan mytologian henkilönimet.
Ranskalainen ääntäminen on oma huumorin lajinsa.
Ilmoita asiaton viesti
Hollantia on jotenkin huvittavan helppo ymmärtää, vaikka ei osaisi puhua tai kirjoittaa lausettakaan. Kuten Alankomaat on Saksan ja Britannian välissä, hollanti on saksan ja englannin välissä.
Ilmoita asiaton viesti
Niin juuri. Asuin Hollannissa 1990 helmikuusta syyskuuhun asti ja luin hollantilaisia sanomalehtiä, vaikka en kieltä pystynyt puhumaankaan. Samoin muistan kun kesällä ajoin autolla työpaikalleni, niin radiosta tuli uutinen Irakin hyökkäyksestä Kuwaitiin. Olin täysin ajan tasalla tuon uutisen kuultuani.
Ilmoita asiaton viesti
Minulla ei ole mitään hollannin murretta vastaan, kunhan sitä ei tarvitse opetella eikä kuunnella (-;
Ilmoita asiaton viesti