Charlie Parker, 100 vuotta sinne tai tänne

Tasan sata vuotta sitten, 29. elokuuta 1920, Kansas Cityssä syntyi kaveri, jolle kasvoi ihmiskunnan historian paras rytmitaju. Varmaan hänen vanhemmillaankin oli asian kanssa jotakin tekemistä, mutta suurempi vaikuttaja oli kaupungin ilmapiiri. Muutaman korttelin alueella oli 50 klubia, joissa swing soi päivin öin.

En yritä selittää, mikä Charlie ”Bird” Parkerista tekee yhä ylittämättömän solistin, vaikka niin monet Sonny Stittistä ja Cannonball Adderleystä Jukka Perkoon ja Chris Potteriin ovat opiskelleet hänen tekniikkansa ja tyylinsäkin täydellisesti; ja vaikka Phil Woods peri häneltä jopa vaimon ja soittimen.

Vuonna 1939 syntynyt Charles McPherson on edellisessä kappaleessa mainittujen ohella niitä harvoja, jotka onnistuvat kuulostamaan samanaikaisesti sekä Birdiltä että itseltään. Pianisti, säveltäjä, opettaja, analyytikko ja WordPress-blogistikollega Ethan Iverson haastatteli äskettäin muun muassa McPhersonia Charlie Parkerin 100-vuotispäivän kunniaksi.

Mingusin solistina aikanaan itsensä omaan tajuntaani iskenyt McPherson onnistui sanomaan lyhyesti, mistä niin Birdin sooloissa kuin oikeastaan kaikessa musiikin tekemisessä on loppujen lopuksi kysymys:

”Your eyes can tell you right notes if you know harmony, but your ears — if you got some — will tell you the best notes out of the many right notes. It’s up to the melodic ear to eke out the greatest four or five notes for the moment. That’s when the phrasing and rhythm comes in.”

Detroitilainen journalistiveteraani Mark Stryker on koonnut Iversonin blogiin listan 21:stä tärkeästä Charlie Parkerin liveäänityksestä linkkeineen:

jpvuorela

Vuonna 1955 syntynyt toimittaja, yhteiskuntatieteilijä ja isoisä. Jazz forever.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu