Henry Grimes on kuollut, taas

Henry Grimes katosi juuri niihin aikoihin, kun aloin harrastaa jazzia. Vuodesta 1957 vuoteen 1969 hän oli ollut maailman arvostetuimpia kontrabassovirtuooseja.

Meidän ikäluokallemme Henry oli naamataulultaan tuttu Thelonious Monkin yhtyeen jäsenenä festivaalielokuvassa Jazz on a Summer’s Day. Samoilla juhlilla basisti esiintyi Monkin lisäksi Benny Goodmnin, Sonny Rollinsin, Gerry Mulliganin, Lee Konitzin ja Tony Scottin kanssa.

Satunnainen vilkaisu omaan levyhyllyyn näyttää Henry Grimesin soittaneen 1960-luvulla esimerkiksi Cecil Taylorin albumeilla Conquistador ja Unit Structures, Sonny Rollinsin ja Coleman Hawkinsin albumilla Sonny Meets Hawk!, Don Cherryn albumilla Complete Communion, Roy Haynesin albumilla Out of the Afternoon… ja onhan näitä.

1960-luvun lopulla Henry Grimesin nimi liitettiin ehkä useimmin tenorisaksofonisti Albert Ayleriin. Marraskuussa 1970 Ayler löytyi hukkuneena New Yorkin East Riveristä. Kommentteja olisi haluttu myös Grimesilta, mutta kukaan ei tiennytkään, mihin mies oli hävinnyt. Arveltiin hänen muuttaneen Kaliforniaan.

Akustinen jazz katosi musiikkijulkaisujen etusivuilta 1970-luvulla, eikä kontrabasistin perään huudeltu. Ehkä arveltiin hänen siirtyneen länsirannikon studiohommiin. Grimes oli hyvin koulutettu ammattilainen, Juilliardia myöten, ja soitti myös monia puhaltimia ja viulua. 80- ja 90-lukujen hakuteoksissa Henryn kohdalla luki usein ”presumed dead”.

Vuonna 2002 Henry Grimes kuitenkin löytyi kalifornialaisesta yksiöstä. Hän vietti aikaansa kirjoittamalla runoja ja tekemällä satunnaisia talonmiehen hommia. Hän väitti, ettei ollut edes kuullut Albert Aylerin kuolleen, yli 30 vuotta sitten.

Seurasi yksi kaikkien aikojen come backeista. Kuten tällaisissa tapauksissa aika useinkin käy, löytyi tarmokas managerivaimo Margaret Davis, joka otti uuden uran hoitoonsa. Henry oli hyvissä käsissä, saattoivat suomalaisetkin todeta Kerava Jazzissa ja Tampere Jazz Happeningissa vuonna 2004.

Ainakaan minulle ei ole ikinä selvinnyt, liittyikö kolmen vuosikymmenen katoamistemppu kyllästymiseen nimenomaan New Yorkiin vai nimenomaan musiikkibisnekseen vai mistä oli kysymys. 2000-luvulla Henry Grimes soitti kuitenkin jokseenkin samoilla tyyleillä ja jokseenkin yhtä hyvin kuin ennen katoamistaan.

Viime vuosinaan Henry soitti, opetti ja levytti itärannikolla. New York City koitui hänen lopulliseksi kohtalokseen. Siellä mestari kuoli 84-vuotiaana koronaviruksen aiheuttamiin komplikaatioihin 17. huhtikuuta 2020.

jpvuorela

Vuonna 1955 syntynyt toimittaja, yhteiskuntatieteilijä ja isoisä. Jazz forever.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu