Kilpaurheilu ja yhdenvertaisuus

Yhdenvertaisuus nyt on viimeinen asia, joka kilpaurheiluun liittyy yleensäkään.

Koko tämän viihteenlajin peruste on ihmisten paneminen paremmuusjärjestykseen. Jos sitä ei hyväksy, kilpaurheilu pitää kieltää perustuslainvastaisena.

Sukupuoli–, paino- ja muut luokittelut on hyväksytty käytännön välttämättömyyksinä, vähän niinkuin äänioikeusikä- ja promillerajat.

Maailmassa on kymmeniä tuhansia parempia sadan metrin juoksijoita kuin joku yhteentoista sekuntiin rämpivä nainen, joka kuitenkin tienaa tällä elantonsa, koska olemme hyväksyneet tällaisen huonompien ihmisten luokan. Olisi väärin päästää hyvät urheilijat naisten sarjaan.

Mielestäni nämä eivät ole edes hankalimpia kilpaurheilun sääntökysymyksiä.

Paljon hankalampaa on, että dopingin ja muun huijaamisen vastustamisen varjolla on ruvettu kieltämään liian hyvien urheilijoiden osallistuminen yleiseenkin sarjaan.

Nykysäännöillä Armin Harya ja Eero Mäntyrantaa ei koskaan päästettäisi liikkeelle, koska edellisellä oli liian hyvä luontainen reaktionopeus ja jälkimmäisellä liian suuri luontainen hemoglobiini.

jpvuorela
Tampere

Vuonna 1955 syntynyt toimittaja, yhteiskuntatieteilijä ja isoisä. Jazz forever.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu