Pops forever
Tänään tulee kuluneeksi 50 vuotta Louis Armstrongin kuolemasta. Kaunis kesäpäivä oli silloinkin. Vein kelanauhurin suosikkipuuni alle ja kuuntelin Hot Sevenin levytykset toukokuulta 1927.
Kuollessaan Louis luuli täyttäneensä juuri 71 vuotta, mutta myöhemmin löytyneen kastetodistuksen mukaan todellinen syntymäpäivä taisi olla 4. elokuuta 1901. Nimi annettiin katolisessa kirkossa, mutta sittemmin äiti vei hänet protestanttisiin jumalanpalveluksiin. Koulupojasta lähtien Louis kantoi aina Daavidin tähteä kunnioittaakseen ensimmäisen kornettinsa ostajaa, Karnoffskyn perhettä.
Äiti oli kertonut Louis’n syntymäpäiväksi heinäkuun neljännen vuonna 1900. Sehän olisi ollut symbolisesti oikein, koska Louis Armstrong oli vuosisadan ääni ja Amerikan ääni.
Muusikonuransa alkuaikoina Armstrongin lempinimi oli Dippermouth tai Dipper. Vähitellen siitä tuli Satchelmouth ja sittemmin Satchmo. Maailman muusikoille ja musiikkitoimittajille hän oli kuitenkin jo varhaisesta keski-iästä lähtien Pops.
Yritän miettiä, missä nykyään yleisesti kuunneltavan rytmimusiikin osassa ei olisi kuultavissa Louis Armstrongin suoraa vaikutusta. En keksi muuta kuin tietokoneiden osuuden, ja sitäkin käytetään useimmiten Popsin ideoiden levittämiseen.
Ella ja Louis, Miles ja Sarah … neljä syytä rakastaa Amerikkaa.
Ilmoita asiaton viesti