Ranska ja Ruotsi, suuret valloittajat

Suomen historian tosiasioihin kuuluu, että suurin osa kirjallisuudesta ja hallintotekstistä oli ruotsia 1900-luvun alkuun asti. Ruotsin valtio perustettiin käytännössä 1200-luvulla, jolloin muun muassa Tukholmasta ja Turusta tuli sen tärkeitä keskuksia.

Aleksis Kivi oppi puhumaan ensiksi suomea mutta kirjoittamaan ensiksi ruotsia.

Vuoden 1917 jälkeen Ruotsin valtiolla ei ole ollut ainoatakaan kannanottoa Suomen kielipolitiikkaan.

Ranskan tilanne on varsin monisäikeinen. Vielä 1800-luvulla maan eri osien romaaniset murteet erosivat toisistaan hyvin paljon, ja harva puhui mitään kirjakielen tapaista.

Sen sijaan muun maailman diplomaatit ja virkamiehet puhuivat ja kirjoittivat yleisranskaa. Minunkin ensimmäinen passini oli ranskankielinen, mutta vuoden 1980 passi oli jo englanninkielinen.

Kun yleiskieleen ilmaantuivat ”le weekend” ja ”le drugstore”, lainsäätäjät ryhtyivät toimiin, mutta vaikutus on jäänyt vähäiseksi.

Jopa pariisilaiset puhuvat nykyään palveluammateissa automaattisesti englantia, eikä tilanteen odoteta muuttuvan brexitin myötä.

jpvuorela

Vuonna 1955 syntynyt toimittaja, yhteiskuntatieteilijä ja isoisä. Jazz forever.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu