Suomalaiset Budapestin MM-rankingissa 1/n
Maanantaisin, kun ei ole pyöräilyä, on sopiva aika pohtia yleisurheilua. Budapestin MM-kisat alkavat 19. elokuuta. Nykyään, kun suomalaiset ovat taas tottuneet Euroopan mestaruuksiin, on syytä panna vähän jäitä hattuun.
Juuri päättyneissä Yhdysvaltain mestaruuskisoissa jäätiin naisten 100 metrin aitojen finaalissa viimeiseksi, kahdeksanneksi, Reetta Hurskeen suomenennätysajalla 12.70. Miesten 200 metrin finaalissa kuusi kaveria alitti 20 sekuntia, vaikka hallitseva maailmanmestari Noah Lyles ei viitsinyt osallistua.
No, kerrotaan näin maanantaisin, ketkä suomalaiset mahtuisivat tulosrajojen tai rankingin perusteella MM-kisoihin. Tyydyn tällä kertaa vain mekaanisiin numeroihin. Loukkaantumiset ovat nykyään niin yleisiä, etten spekuloi varsinaisilla valinnoilla ollenkaan. Tämänpäiväisen rankingin mukaan kisakoneessa olisivat:
Eveliina Määttänen, N 800 m
37/56
Camilla Richardsson, N 5000 m
38/42
Reetta Hurske, N 100 aj
16/40
Lotta Harala, N 100 aj
37/40
Annimari Korte, N 100 aj
38/40
Viivi Lehikoinen, N 400 aj
16/40
Heta Tuuri, N korkeus
27/36
Wilma Murto, N seiväs
3/36
Elina Lampela, N seiväs
20/36
Saga Andersson, N seiväs
28/36
Kristiina Mäkelä, N 3-loikka
9/36
Senni Salminen, N 3-loikka
24/36
Eveliina Rouvali, N kuula
30/36
Silja Kosonen, N moukari
8/36
Suvi Koskinen, N moukari
22/36
Krista Tervo, N moukari
26/36
Anni-Linnea Alanen, N keihäs
30/36
Alisa Vainio, N maraton
47/100
Nina Chydenius, N maraton
82/100
Enni Nurmi, N 20 käv
44/50
Saga Vanninen, N 7-ottelu
12/24
Topi Raitanen, M 3000 ej
16/36
Urho Kujanpää, M seiväs
26/36
Juho Alasaari, M seiväs
32/36
Aaron Kangas, M moukari
26/36
Oliver Helander, M keihäs
7/36
Lassi Etelätalo, M keihäs
8/36
Toni Kuusela, M keihäs
14/36
Topias Laine, M keihäs
36/36
Aku Partanen, M 20 käv; M 35 käv
43/50; 24/50
Aleksi Ojala, M 35 käv
20/50
Sellainen joukko: 21 naista ja 9 miestä, kun otetaan huomioon, että vain kolme keihäsmiestä mahtuu mukaan. Vanhoista menestyjistä Sara Lappalaiselle ja Kristian Pullille taitaa tulla tänä vuonna liian kiire. Ella Junnilalle sen sijaan riittäisi nykykunnon vakiinnuttaminen, ehkä myös Elmo Lakalle. Joonas Rinne ja Santtu Heikkinen olisivat niin sanotusti kintaalla, mutta 1500 metrillä ei taida kovin usein vauhtijuoksuja olla. Viimeinen tuloksentekopäivä on Kalevan kisojen sunnuntai 30. heinäkuuta.
Tuosta nimiluettelosta suurin osa tähdännee ensi kesän yleisurheilun Rooman EM-kisoihin (07-13.06.2024)
https://www.european-athletics.com/competitions/european-athletics-championships/overview
Ilmoita asiaton viesti
Varsinkin Topi Raitanen. Kunnonajoituksen kannalta MM-kisat ovat hänelle tulleet tosi huonoon aikaan niin viime kuin tänäkin vuonna.
Ilmoita asiaton viesti
”1500 metrillä ei taida kovin usein vauhtijuoksuja olla”
Sen kun juoksevat vauhdikkaasti, tai jos ei muuten onnistu, vuorovetona. Vasala juoksi soolona EE:n 800m:llä 51 vuotta sitten.
Ilmoita asiaton viesti
Onhan se tavallaan koomista keskittyä urallaan siihen, pääsisikö rankingissa sijalle 56. Uskon kyllä Rinteen pääsevän.
1500 metrin Suomen ennätyshän on ainakin viisi sekuntia huonompi kuin se, mihin Vasala olisi vuonna ’72 pystynyt.
Ilmoita asiaton viesti
3.31? Tokkopa sentään, mutta totta on, että ennätyksistä ei puristettu jäniksin kaikkea mahdollista noina aikoina. Pieni kaatuminenkaan ei kaatanut kympin ME:tä.
Ilmoita asiaton viesti
Katselin juuri Münchenin vuoden ’72 finaalin ja Ingebrigtsenin tämänvuotisen euroopanennätysjuoksun Oslosta. Vasalan viimeinen 800 metriä sujui suurin piirtein 1.48,5. Ingebrigtsenin vastaavasti 1.50.
Münchenin juoksun alkupuolisko käveltiin. Vasalan puolikkaat olivat 1.55 ja 1.41. Ensimmäinen 700 metriä oli muutaman kymmenyksen nopeampi kuin viimeinen 800 metriä.
Ilmoita asiaton viesti
Kaunista oli Pekka Vasalan juokseminen! Vartalo ei ole kenossa eikä niska vinossa mihinkään suuntaan. Edes loppukiri ei näytä runttaamiselta, vaan ilmeisesti askelta pidentämällä ja frekvenssiä kenties hiukan nostamalla juoksija kykenee yhä lisäämään vauhtiaan.
https://www.youtube.com/watch?v=B9Ud-UCMVQw
Doping? Ööh ja ääh… no se oli 70-lukua. Puhuttaisko jostain muusta?
Ilmoita asiaton viesti
Eihän kukaan ole puhunutkaan paitsi sinä jostain syystä.
Ilmoita asiaton viesti
Niin, tuskin Vasalan ryhtiin ja juoksuasentoon ovat vaikuttaneet muut kuin urheilijan luusto ja hyvin asiantunteva lajivalmennus.
Ilmoita asiaton viesti
Tässä muuten parempi laatu tuon juoksutekniikan tarkkailuun:
https://www.youtube.com/watch?v=xAtd55lQrYA&t=82s
Ilmoita asiaton viesti
Kun maaliin on runsaat 600 metriä, Vasala ”piiloutuu” kakkosradalle sekä katsojilta että selostaja Anssi Kukkoselta. Yhtäkkiä suomalaisjuoksija onkin toisena.
Videon kommenteista tulee nopealla selaamisella vastaan parikin Pekan juoksutekniikkaa ihastelevaa puheenvuoroa. Keino ja Foster häviävät Vasalalle sekä nopeudessa että tyylissä. Dixon näyttää tuossa porukassa peräti raskassarjalaiselta!
Ilmoita asiaton viesti
Kenialaisethan harrastivat joukkuetaktiikkaa. Mexicossa 1968 Jipcho toimi jäniksenä ja veti Keinon karkuun oman juoksunsa uhraten. Münchenissä Boit yritti muodostaa estettä Vasalalle (joka oli voittanut Keinon jo 1971), mutta Pekan päättäväisyyttä ei tuolla lannistettu.
Münchenin esteissä Jipcho (jota Kukkonen kutsuu Jiptškoksi) oli jälleen Keinon apurina ja onnistui kalkkiviivoilla vielä kirimään Kantasen ohi hopealle:
https://www.youtube.com/watch?v=kDZrVw8Q_Is
Ilmoita asiaton viesti
En muistanutkaan miten lähellä hopeamitalia suomalaisjuoksija oli. Hyvä kun jäi pronssille; voitin Joka Poika -lehden mitaliveikkauksessa pöytäfutispelin, koska ennustin Suomen mitalisaaliin Münchenistä lähes täysin oikein. Oli se erilaista aikaa, kun nykyaikaisessa 5-ottelussakin meikäläiset pääsivät palkinnoille.
Ilmoita asiaton viesti
Suomen mitalit muistaakseni:
kultaa: Viren, Viren, Vasala
hopeaa: Reima Virtanen
pronssia: Tapio Kantanen, Risto Björlin, Kyösti Laasonen ja tuo 5-ottelun joukkue
Toivottavasti et JP pahastu, että kaappasimme ketjun Münchenin muisteluun.
Ilmoita asiaton viesti
Ainahan Müncheniä melellään muistelee.
Ilmoita asiaton viesti
Tuomo, uteliaisuus heräsi. Oliko tuo pöytäjalkapallo sellaista mallia, jossa on keskelle viettävä kenttä sekä punaiset ja keltaiset pelaajat, joita siirrellään kymmentä namikkaa painamalla?
(Sain sellaisen muistaakseni 7-vuotislahjaksi v. 1971 ja uskoisin olleeni siinä maailman huipputasoa.)
Ilmoita asiaton viesti
Kuvaus täsmää. Pelaamisessa oli tiettyä teknistä yhteyttä konekirjoitukseen ja/tai pianonsoittoon. Ymmärtääkseni olet ammattilaistason pianisti, joten osasit soveltaa taipumustasi myös pöytäjalkapalloon? Terävä staccato, vieläpä merkinnällä ff, antoi pallona toimineelle teräskuulalle hurjan vauhdin. Siinä ei vastustaja ehtinyt ”sitä kuuluisaa kissaa” (A. Mertaranta) sanoa!
En nopealla nettihaulla löytänyt tuon pelimallin kuvaa.
Ilmoita asiaton viesti
Juu, luulen kyllä, että pianonsoitto- ja jalkapallopeliharrastukset tukivat toisiaan sormien koordinaatiokyvyn kehittämisessä. Tietynlaista rytmitajuakin tarvitaan molemmissa. Tuo peli on jäänyt pois muodista, mutta löytyy kyllä vielä meikäläisen varastosta.
Ilmoita asiaton viesti
Löysin kuin löysinkin kuvan:
https://auctionet.com/fi/651773-spel-svenne-berka-spelet/images
Ilmoita asiaton viesti
Bingo! Koska maalivahtia ei ollut, pääsi kärkipelaaja suorastaan mättämään maaleja, jos syötöt laidoilta osuivat kohdalleen. Pelin äänimaisema taisi olla melkoista kolinaa, ja pelkkä pallon vieriminen kentällä aiheutti oman efektinsä.
Ilmoita asiaton viesti
Toki siinä maalivahdit oli, muutenhan olisi ollut touhu naurettavaa. Ne ovat kuvassa oikealla alhaalla, ja asennetaan tietysti maaleihin ja liikutellaan sivusuunnassa.
Ilmoita asiaton viesti
Nuorten EM-kisajoukkueessa on yksi tähän asti mainitsematta jäänyt nimi, joka ei kovin paljon lisäpisteitä tarvitsisi noustakseen rankingissa riittävän korkealle: Nathalie Blomqvist, jolla on jo aikuistenkin arvokisakokemusta 1500 metriltä.
Ilmoita asiaton viesti
Onhan se säälittävää, kun nykyurheilijoiden tulostaso on jämähtänyt 1970-luvulle, monessa lajissa huomattavasti vielä tätäkin alemmaksi. En viitsi edes katsoa näitä ”Suomen cuppeja”, kun mieleen tulevat 70-luvun tavalliset kansalliset kisat, enkä kestä kuunnella selostajien hehkuttamista näillä tuloksilla.
Tuloksia puolustellaan hymähdellen 70-luvun dopingilla, mutta osataanko muualla tämä dopingin käyttö huomattavasti meitä paremmin, kun olemme jääneet valovuosien päähän kansainvälisestä huipusta.
Ilmoita asiaton viesti