Suomalaiset yleisurheilun olympiarankingissa 16. kesäkuuta
World Athletics on julkaissut tämänviikkoiset olympiarankingtiedot. Seuraan näitä nyt vielä kaksi viikkoa, niin kauan kuin tulosrajojen tavoittelu on sallittua. Kymmenen suomalaista yleisurheilijaa on jo virallisesti valittu, saman verran on vielä tyrkyllä.
Esitän numerot muodossa urheilijan sijoitus/lajiin mukaan otettavien määrä. Isolla Q:lla merkitsen varsinaisen tulosrajan saavuttaneet, tähdellä kisoihin jo valitut. Tämänhetkisten tietojen mukaan kisakiintiöihin mahtuisivat:
Naisten 100m: Lotta Kemppinen 45/56
Naisten 800m: Sara Kuivisto 39/48
Naisten 100aj: Annimari Korte 16/40 (Q) *
Naisten 100aj: Reetta Hurske 20/40 (Q) *
Naisten 100aj: Nooralotta Neziri 28/40
Naisten 3000ej: Camilla Richardsson 38/45
Naisten korkeus: Ella Junnila 15/32 (Q) *
Naisten 3loikka: Senni Salminen 17/32 (Q) *
Naisten 3loikka: Kristiina Mäkelä 30/32
Naisten seiväs: Wilma Murto 30/32
Naisten moukari: Krista Tervo 29/32
Naisten 7ottelu: Maria Huntington 18/24
Miesten 110aj: Elmo Lakka 21/40 (Q) *
Miesten 3000ej: Topi Raitanen 25/45 (Q) *
Miesten pituus: Kristian Pulli 19/32 (Q) *
Miesten 50käv: Aku Partanen 15/60 (Q) *
Miesten 50käv: Aleksi Ojala 22/60 (Q) *
Miesten 50käv: Jarkko Kinnunen 58/60 *
Miesten keihäs: Oliver Helander 12/32 (Q)
Miesten keihäs: Antti Ruuskanen 21/32 (Q)
Miesten keihäs: Toni Kuusela 23/32 (Q)
Suomen tervein ja tasaisin keihäänheittäjä Lassi Etelätalo on tulosrajaa ylittämättömien rankingissa maailman ykkönen ja voinee olla aika varma valinnastaan. Tällöin yksi edellä mainituista jää pois.
Moukarinheittäjä Silja Kosonen ja kolmiloikkaaja Simo Lipsanen ovat hyvin lähellä listalle pääsemistä, sen sijaan Camilla Richardssonia ei ole tänä vuonna näkynyt.
Nykyään yleisurheilijoiden tavoitteena tuntuu olevan pääsy kisoihin.
Ennen vanhaan (1970-luvulla) pyrittiin kokoamaan ”kilpailukykyinen joukkue”, josta raakattiin pois kriteerit täyttäviäkin urheilijoita kuten Matti Yrjölä useasti. Maaningaltakin vaadittiin viimeiseen asti lisänäyttöjä 1980, kuten kaikki minun tai blogistin ikäiset tietysti muistavat.
Ilmoita asiaton viesti
Kommentistasi tulevat mieleen suomalisen kestävyysjuoksun kultaiset vuodet.
Vuonna 1972 Lasse Virén juoksi Münchenissä maailmanennätyksen 27.38,39. Vuonna 1978 Martti Vainio juoksi Prahassa maailmanennätyksen 27.30,99.
Nyt kympin tulosraja on 27.28,00. Sen on alittanut 49 urheilijaa.
Ei niin kovin kauan sitten, 19 vuotta siitä vasta on, Janne Holmén voitti maratonin euroopanmestaruuden ajalla 2.12.14.
Nyt maratonin tulosraja on 2.11.30. Sen on alittanut 141 kenialaista, 119 etiopialaista, 105 japanilaista, 21 amerikkalaista, 15 eritrealaista, 13 marokkolaista, 9 espanjalaista, 8 ugandalaista…
Ilmoita asiaton viesti
Vainion tulos ei ollut ME. Rono oli juossut 27,22 aiemmin samana kesänä.
Tänä vuonnahan Niken pomppokengät ovat parantaneeet kestävyysjuoksun tulostasoa entisestään. Jostain syystä miesten maailmanennätykset ovat kuitenkin ajalta, jolloin ei ollut vielä kehitetty toimivia EPO-testejä.
Ilmoita asiaton viesti
Vainio juoksi euroopanennätyksen, juu. Cheptegein maailmanennätys 26.11,00 on kyllä viime lokakuulta.
Ilmoita asiaton viesti
Ja Cheptegein vitosen ennätys 12.35,36 on viime elokuulta.
Ilmoita asiaton viesti
Vähän kun vielä parantaa niin cooper-tulos on viisi kilsaa. Saattaisin tarvita polkupyörään sähköavustuksen ennen kuin vauhtini riittäisi!
Ilmoita asiaton viesti
OK, kiitos korjauksista vuorostaan. Nuo Cheptegein ennätykset lienevät Niken ihmekengillä juostuja?
Ilmoita asiaton viesti
Vertailua:
https://www.youtube.com/watch?v=QCW4oRG2OVU
Ilmoita asiaton viesti
Eikä se Vainion aikaa tosiaan ollut EE:kään. Onhan Dave Bedfordkin eurooppalainen, tai ainakin oli… Jostain syystä järjettömän pitkään kestänyt EM-kisaennätys muistuu mieleen ikään kuin moninkertaisena ennätyksenä.
Ilmoita asiaton viesti
Suomen ennätys se lienee kuitenkin vielä pitkän aikaa.
Ilmoita asiaton viesti
Kolme sekuntia Lassen vitosen ennätystä nopeamman tulosrajan 13.13,50 on alittanut 65 juoksijaa…
Samaan aikaan toisaalla: nykyisissä Kalevan kisoissa Nurmi ja Ritola ottaisivat mitaleita.
Ilmoita asiaton viesti
”… Kalevan kisoissa Nurmi ja Ritola ottaisivat mitaleita.”
Huh huh! On todellakin tultu ”20-luvulle”. Luin Wikipedian Ritola-artikkelin läpi – Ville on ollut kova äijä. Peräseinäjoen taajamassa on hänen näköispatsaansa, ja Nurmella vastaava tietysti Helsingissä.
”5 000 metrin voitosta Amsterdamissa 1928 on kehittynyt sanonta ”ottaa ritolat”, joka juontaa juurensa Ritolan ottamaan loppukiriin, jonka avulla hän voitti Paavo Nurmen.” (Wikipedia)
Ilmoita asiaton viesti