Suomalaisten tie yleisurheilun MM-kisoihin, osa 1
Yleisurheilun MM-kisat järjestetään Oregonin Eugenessa 15.–24. heinäkuuta. Aikaeroa Suomeen on kymmenen tuntia, joten suomalaislajit pidetään meiltä katsellen aamuöisin.
Ensimmäiset lopulliset ranking-listat ovat nyt olemassa, koska maratonjuoksun ja 35 kilometrin kävelyn näyttöaika päättyi 29. toukokuuta. Muissa lajeissa aikaa on kesäkuun 26. päivään asti.
Katsotaanpa suomalaisten yleistilannetta kerran viikossa tämän kuun loppuun asti. Myöhemmät katsaukset julkaisen torstaisin, mutta aloitetaan nyt näin keskiviikkona, koska tänään on Tampereen GP ja huomenna monia kovia kisoja Euroopassa. Tämä alustus kertoo siis asioista ennen näitä.
Tarkkaillaan World Athleticsin rankingin suomalaissijoituksia kolmessa eri ryhmässä: kisoihin jo valitut, tällä hetkellä osallistujakiintiöön mahtuvat ja lähellä kiintiöpaikkaa olevat.
Jotakuta saattaa hätkähdyttää, että Annimari Kortetta ja Kristian Pullia ei näy tuossa kolmannessakaan ryhmässä *Katso kuitenkin ilta-EDIT alempana! Muinaissaavutuksilla ei pärjätä, kiire tulee.
Siis:
1. Kisoihin valitut urheilijat
N 800m:
Sara Kuivisto Q
N 1500m:
Sara Kuivisto Q
N seiväs:
Wilma Murto Q
N 3-loikka:
Senni Salminen Q
N moukari:
Krista Tervo Q
Silja Kosonen Q
M 3000ej:
Topi Raitanen Q
M 35kävely:
Aleksi Ojala Q
2. Tänä aamuna kiintiöihin mahtuvat urheilijat
N 100aj:
Reetta Hurske 25/40
Nooralotta Neziri 29/40
N 400aj:
Viivi Lehikoinen 30/40
N korkeus:
Ella Junnila 21/32
Heta Tuuri 26/32
N seiväs:
Elina Lampela 22/32
N 3-loikka:
Kristiina Mäkelä 24/32
N keihäs:
Sanne Erkkola 28/32
N maraton:
Alisa Vainio 89/100
N 35kävely:
Elisa Neuvonen 48/60
Tiia Kuikka 51/60
M seiväs:
Mikko Paavola 26/32
M 3-loikka:
Simo Lipsanen 26/32
M moukari:
Henri Liipola 26/32
Aaron Kangas 29/32
Tuomas Seppänen 30/32
M keihäs:
Oliver Helander 7/32
Lassi Etelätalo 14/32
Topias Laine 26/32
(Jami Kinnunen 31/32)
M 35kävely:
Aku Partanen 48/60
3. Melko lähelle kiintiöpaikkaa toistaiseksi päässeet
N 100m:
Lotta Kemppinen 55/48
N 200m:
Anniina Kortetmaa 63/56
N 400m:
Mette Baas 55/48
N 400aj:
Nea Mattila 46/40
N korkeus:
Sini Lällä 35/32
N seiväs:
Saga Andersson 37/32
N kuula:
Senja Mäkitörmä 36/32
N kiekko:
Salla Sipponen 36/32
N moukari:
Suvi Koskinen 41/32
N keihäs:
Anni-Linnea Alanen 35/32
N 7-ottelu:
Maria Huntington 28/24
Saga Vanninen 35/24
M 200m:
Samuel Purola 61/56
M 110aj:
Elmo Lakka 41/40
M 3000ej:
Eemil Helander 52/45
M seiväs:
Tommi Holttinen 33/32
Tänä vuonnahan järjestetään myös EM-kisat, ja niiden kuukautta myöhempi ajankohta tietenkin sopii MM-kisoja paremmin pohjoismaiseen elämänrytmiin. Saattaa olla, että muutama urheilija jättää MM-ajatuksen siksi suosiolla väliin.
*ilta-EDIT: Viikonlopun ja alkuviikon tulokset on nyt lisätty rankingiin. Kansainvälisiltä listoilta on myös poistettu muutamia nimiä, jotka jättävät kisat väliin joka tapauksessa.
Suomalaisten kannalta varsinaisia filosofisia muutoksia on kaksi: Kristian Pulli sai Weinheimissa listalleen viidennen tuloksen ja on nyt mukana kiintiössä sijalla 31/32. Elmo Lakka nousi tässä vaiheessa viimeiselle kiintiösijalle 40/40. Muut muutokset ovat vähäisempiä, ne ehditään käsitellä torstaina 9. kesäkuuta.
Sekä jääkiekossa että yleisurheilussa on liikaa suurkisoja. Tietysti EM-kisat ovat sikäli kivat, että sellaisetkin suomalaisetkin saattavat pärjätä, joilla ei ole mahdollisuuksia MM-tasolla.
Ilmoita asiaton viesti
Viestijoukkueilla ei tietenkään MM-kisoihin ole asiaa, mutta pitkän viestin EM-kisapaikkoja yritettiin nyt Tampereella.
Anteeksi kovasti, jos olen tv-kommentoinnin kanssa eri mieltä siitä, että seitsemän ja puoli sekuntia puolen vuosisadan takaisia Suomen ennätyksiä huonommat tulokset olisivat jotenkin ”ihan OK”.
Ilmoita asiaton viesti
Kultaisella 70-luvulla juoksijat osasivat harjoitella tehokkaasti. Esim. Riitta Salin paransi vuoden aikana 400 metrin ennätystään lähes neljä sekuntia.
Ilmoita asiaton viesti
Jos jotkut lajit ovat heikentyneet Suomen yleisurheilussa, ne ovat miesten keski- ja pitkien matkojen juoksut.
Seppo, ”Nitti” Nuuttila ja Juha Väätäinen ne ongelmat toivat esiin =äärimmäisen systemaattinen ja kova monivauhtinen harjoittelu kuten ml. interval treenit. Niin kovia tuloksia kuin Väätäinen ja Viren juoksivat, heitä irtosi 100 metriäkin alle 11 sek.
Eikä mailerien juoksun kauneutta ole sitten Pekka Vasalan jälkeen suomalaisilta nähty.
Ilmoita asiaton viesti
Miesten keski- ja pitkät matkat ovat todellakin kautta linjan heikentyneet erityisesti rajusti. Syitä on varmasti monia. Laji ei enää houkuttele, nuorten kuntopohja on yleensäkin heikentynyt jne. (Ennen mahdollisesti käytetyt kepulikonstit eivät selitä tason kokonaislaskua.)
Virén ei muuten varmastikaan olisi juossut 100:aa metriä alle 11 sekunnin. (”Kullatuissa piikkareissa” muistaakseni arvelee, ettei edes alle 12:n.) Väätäinen oli entisenä 400m:n aitajuoksijana vähän eri asia.
Ilmoita asiaton viesti
Virenin parhaat viimeiset kierrokset olivat 55-56 sek, joka kertoo noin 13,5 sek / 100 m. Siis kovan kisan viimeinen kierros. Se antaa kuvan siitä, mikä voisi olla yksionomaan vapaan satasen spurtti ?
Ilmoita asiaton viesti
Aivan. 2,5 sekunnin parannus tuohon on epärealistinen, kun otetaan huomioon, että kyseessä on kestävyysurheilija. Tosiaan, ”Kullatut piikkarit” -kirjassa Virén itse toteaa muistaakseni, että ei ole kokeillut mutta tuskin pystyisi juoksemaan satasta telineistä lähtien alle 12 sekunnin.
Ilmoita asiaton viesti
10 000 metrin juoksun Suomen kaikkien aikojen tilaston 50:n kärjessä on 21 juoksijaa 70-luvulta ja 20 juoksijaa 80-luvulta.
Vasalan tavoin harjoitteleminen vaatisi nykyään tietenkin maailmaa, jossa 10 000:nneksi paras jääkiekkoilija tai 1 000:nneksi paras tenniksenpelaaja ei tienaisi paremmin kuin viidenneksi paras maileri.
Ilmoita asiaton viesti
Mistä muuten löydät nuo tilastot? Tilastopajassa en enää viitsi käydä, kun se on muuttunut maksulliseksi.
Ilmoita asiaton viesti
Panin joskus talteen ikäiseni Aimo Tuoriniemen kotisivuosoitteen:
http://juoksijanomadi.blogspot.com/p/tilastoja.html
Ilmoita asiaton viesti
Urheilun tulostilastojen lisäksi pitäisi arvioida/arvostella lajien suoritusten estetiikkaa.
Tästä otin juuri esimerkiksi Pekka Vasalan juoksun esteettisen kauneuden. Myös pikajuoksussa näkee huipputuloksia esteettisesti juostuina.
Kamalinta, mitä juoksutyylinä olen nähnyt, oli Jouko Turkan juoksu Pispalassa, joka oli kuin kuolema seurasi perässä, räkä nenässä ja kuola suussa puhumattakaan juoksun dynamiikan invalidisuudesta.
Ilmoita asiaton viesti
Pitäisikö siis juoksuun lisätä tyylipisteet mäkihypyn tapaan? Tai keihäänheittoon? Kaatumisesta sakotetaan kolmea metriä vastaava pistemäärä jne.
Ilmoita asiaton viesti
Pekka Vasala on muuten 74-vuotias. Vertailukohtana 97-vuotias Äitee:
https://www.is.fi/maastohiihto/art-2000008856922.html
Ilmoita asiaton viesti
Hiihtelin usein Salpausselällä 90- luvulla . Äitee oli tuttu näky, meno oli sulavaa ja piti ihan hiihtää, jos meinasi perässä pysyä.
Ilmoita asiaton viesti
Turkka tuli joskus Pirkkalassa vastaan myös pyöräilijänä. ”Hirveetä kattoo” Velipuolikuuta lainatakseni.
Ilmoita asiaton viesti
Eemil Helanderin nilkka on murtunut, joten MM-paikan tavoittelu jää sikseen.
Ilmoita asiaton viesti
Jotenkin tuntuu, että nuoret eivät nykyään pysy ehjänä, vai tehdäänkö siitä vain isompi numero? (Ainakin Wilma Murto ja Alisa Vainio tulevat mieleen. Tai Oliver Helander.)
Ilmoita asiaton viesti
Tällainenkin:
https://www.is.fi/yleisurheilu/art-2000008859576.html
Varmaan tällaista oli ennenkin, mutta tiedotteita ei jaeltu jatkuvasti. Sitä paitsi lupaavaa sakkia oli enemmän, eikä seurattu muutamaa kynnelle kykenevää kuten nykyään.
Ilmoita asiaton viesti
Varsinkin keihäänheitossa tuo jälkimmäinen pitää paikkansa. Jos maassa on kymmenen kansainvälistä huippua, kuusi voi olla loukkaantuneena, mutta neljästä pitää vielä arvokisoihin mennessä pudottaa yksi. Tämä oli suomalaistilanne 80-luvulla. Nyt on kaksi huippua, joista toisen paikat kestävät vähän huonosti.
Ilmoita asiaton viesti
Monipuolisuus koko kropan osalta ontuu. Yksipuolisuus ja yliliikkeet rikkovat paikat.
Tunnettu naisbalettitanssija kertoi, että useilla on rautaa jäsenet täynnä uran loputtua. Syynä ylilikkeet, jotka menevät akrobatiatasolle normaalien liikkeiden sijasta. Toinen syy, epäonnistuneet hypyt ja väärässä asennossa putoaminen.
Samat asiat koskevat muitakin fyysisiä lajeja.
Ilmoita asiaton viesti