Uutinen
Nykyisissä mediaoloissa varsinaisesta uutisesta pitänee mainita näin Vapaavuoron puolella, koska nämä jutut kiinnostavat vain lukutaitoisia kulttuurinharrastajia.
Ala-Saksin Bremervördessä on otettu käyttöön ensimmäiset tehokkaat vetypolttoaineella toimivat junat. Rakentaja on suomalaisillekin tuttu Alstom.
Vuoden loppuun mennessä ratalinjan koko liikenne hoituu neljällätoista vetyjunalla, jotka kulkevat koko päivän yhdellä tankillisella. 4,5 kiloa dieseliä voidaan korvata yhdellä kilolla vetypolttoainetta.
Tällaista tällä kertaa tuolta varsinaisesta Euroopasta, kertojana amerikkalainen media. Ymmärrän, että tanssi- ja viinijutut olisivat tärkeämpiä Vapaavuorossakin.
https://edition.cnn.com/travel/article/coradia-ilint-hydrogen-trains/index.html
Ilmoita asiaton viesti
Vetyjuna voi olla energiataloudellinen vaihtoehto tuolla Bremerwördin radalla, jota ei ole sähköistetty eikä nyt sitten tarvitsekaan sähköistää. Vastaavasti Suomessa voitaisiin kokeilla vetyjunaa Karjaan ja Hangon väliselle radalla, jolla nyt puksuttaa sinänsä sympaattinen tsekkiläinen dieseljuna. Sen sijaan nykyisillä – tai yleensä minkäänlaisilla – energian hinnoilla olisi epätaloudellista alkaa tuottaa sähköllä vetyä jo sähköistetyille rataosuuksille ja jättää ne sähkölinjat käyttämättä.
Vetytalouden visioon tutustuin 1990-luvulla suomentaessani ja toimittaessani amerikkalaisen Wordwatch-instituutin ympäristövuosikirjan suomenkielistä laitosta. Visio ei ole toistaiseksi toteutunut. Itse suomensin omavaltaisesti oikein: ”fuelcell” on suomeksi polttoainekammio, mutta sitten myöhemmissä laitoksissa tuli asiantuntijat korjaamaan että se onkin suomeksi ”polttokenno” vaikka ”fuel” on polttoaine eikä pylpyrässä tapahdu kemiallisessa mielessä palamista.
Ilmoita asiaton viesti
”… jättää ne sähkölinjat käyttämättä.”
– Suomessa on 1960-luvulta asti tähdätty rautatieliikenteen sähköistämiseen, joka onkin vähän kerrassaan edennyt. Sitten tuli yksityistäminen.
VR:n kilpailijat ajelevat sähköradoilla pelkästään diesel-vetureita käyttäen. Hölmöltä näyttää, kun raskas tavarajuna tupruttaa mustaa pakokaasua sähköistetyllä rataosuudella. Eipä taida kiinnostaa sen enempää liikenne- kuin ympäristöministeriäkään?
J-P Vuorelan linkkijutusta käy ilmi, että saksalainen vetyjuna on nimenomaan yksityistä liikennettä.
Ilmoita asiaton viesti
On mahdollista, että ne raskaat tavarajunat – olen nähnyt ja erityisesti kuullut öisin – ovat menossa tai tulossa rataosuuksilta, joita ei ole sähköistetty. Esimerkiksi Hanko-Hyvinkää radalla kulkee tavaraliikennettä vaikka henkilöliikenne on lopetettu. Hallitus (jokin aiempi) on päättänyt sähköistää radan. Tähän lähtöön voisi harkita, että olisiko vetyjuna sittenkin kilpailukykyinen ratkaisu – ja samalla aloittaa henkilöliikenteen uudelleen.
Ilmoita asiaton viesti
Keski-Euroopassa ei tarvitsisi edes karttaa katsoa, kun insinöörit innostuisivat sanoista ”vetyjuna 1435 mm:n raiteille Suomesta Ruotsin kautta Norjaan”. 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Nostalgiaa:
https://en.wikipedia.org/wiki/Worldwatch_Institute
https://en.wikipedia.org/wiki/Earth_Policy_Institute
Ilmoita asiaton viesti