Tiedättekö sen hetken?

Tässä minä nytkin istun. Makuuhuoneen nurkassa ja näpyttelen tekstiä tietokoneella tähän blogipalveluun. Hetken kuluttua teksti on nähtävillä Kiinassa saakka – ehkä. Mutta tässä juuri hetki ennen kuin tätä tekstiä näpyttelin niin surffasin nettisivuilla ja siinä minulle koitti tuo hetki. Hetki jollainen on koittanut joskus muulloinkin. Tämä ei siis ollut ainut kerta. Pysähdyin miettimään koska en muistanut mille nettisivulle minun oli tarkoitus mennä ja mitä tehdä.

Samanlaista sattuu joskus muutenkin. Saatan huristella polkupyörällä kohti keskustaa kaikessa rauhassa ja sitten kun tulen johonkin risteykseen niin pitää oikein alkaa miettiä, että minne olen nyt menossa ja miksi.

Erään kerran nuoruudessani kun ajoin autoa, työkaveri oli kyydissä, oltiin työmaalle menossa. Hyvän matkaa olin ajanut työkohteen ohi kun kaveri sitten vihdoin kysyi: minne olemme matkalla – siihen minä sitten havahduin, tein U-käännöksen, ja pääsimme perille.

Tiedättekö tuon hetken? Onko tuttua? Varma merkki vanhuudesta! No ei nyt sentään. Pikemmin se on merkki siitä, että aivot toimivat automaatilla. Ei tarvitse koko ajan miettiä mitä tekee. Vai olenkohan vanha ja väärässä?

JuhaniVehmaskangas

"perushullu professori"(?) mielipiteeni ovat kummallisia. <a href="http://www.vehmaskangas.fi" title="http://www.vehmaskangas.fi">http://www.vehmaskangas.fi</a> <a href="mailto:jussinposti@dlc.fi">jussinposti@dlc.fi</a>, p.045-2345936

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu