Köyhänä kassajonossa & äidillistä huolenpitoa

Pakko oli mennä tänään kauppaan. Sokeri loppui. Onneksi tililläni oli vielä 95 centtiä.

Hanskat pidin kädessä koko reissun ajan!

Jono kassalla oli lyhyt. Edelläni oli mies, ostoskori täynnä tavaraa. Rohkeasti kysyin: ”Saanko tämän kanssa etuilla?” ja näytin sokeripakettia. ”Joo” kuului vastaus, joten etuilin, kiitos!

Kotiin kävellessäni olin eräässä T-risteyksessä samaan aikaan, kun joku äiti lapsensa (4v.?)  kanssa. Äiti kävellen, lapsi polkupyörällä.

Lapsi pyöräili tien (T:n alasakara) yli pitkin suojatietä. Äiti moitti todeten, että ”voi tulla autoja.” Lapsi: ”mää katsoin”, äiti: ”et sää välttämättä nää, kun en määkään nää”.

Teki mieleni sanoa tuolle äidille: ”kun kadulla kävelet niin pidä silmät auki.”

Olin hiljaa. Autoja ei liikkeellä näkynyt, eikä niitä kyllä lähimailla ollut pysähdyksissäkään. Näkyvyys joka suuntaan oli erinomainen.

Että sellainen kauppareissu tänään 🙂

 

* * *

Olen joskus aiemminkin kassajono-asiaa kirjoittanut 🙂

 

0
JuhaniVehmaskangas
Sitoutumaton Pori

Olen "merkillisten tilanteiden mies" (poliisi niin todennut).
Syynä tuohon jossain määrin pidän sitä, että minulla on suuret silmät ja isot korvat - tarkoitan, että näen ja kuulen asioita jotka monilta muilta jäävät huomaamatta. Olen mielestäni jonkinlainen oikeusturva-aktivisti, perusoikeuksien puolustaja. Entinen heikompien auttaja, siitä kiitos Sonjalle.

Monenlaisessa mukana ollut taustavaikuttaja minä olen. Toki vaikutan jossain määrin yhä - ehkä sopivasti, joskus liikaa... mutku...

Lempinimet: ”proffa” ja ”kekkonen”.
ex. "perushullu professori".

p.045-2345936 - www.vehmaskangas.fi
Anonyymi PALAUTE: http://www.vehmaskangas.fi/Ratkaisuja/palaute_US.html

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu