Poikkean täydellisesti! (rakkausrunoja, tehkääpä parempia! – todellisuudesta)
Se oli ihana hetki elämässäin,
kun ensi kerran Sinut mä näin.
Tulin samantien viereesi istumaan,
mikä ikäsi on, mä kysyin vaan.
Miettimättä vastasit. Kiitos – Ihana olit!
Tuon jälkeen katselin mä Sinua vaan,
oi kuinka Soma Sinä olitkaan!
Olet Soma, kaunein päällä maan.
Saisinpa nähdä Sinua usein, uudestaan.
Niin – sellaista toivoa kai mä saan?it
- * *
Tavallaan liittyy: https://vapaavuoro.uusisuomi.fi/juhanivehmaskangas/elamani-hinta/
+3
Kiva runo, vaikka se vaikuttaakin hieman epärealistiselta tai siksikö se juuri onkin kiva runo. Itseäni on viime päivinä mietityttänyt pikarakastumiset elämässä ja voisin nyt sitten jotain yrittää runoilla aiheesta!
Runoni nimi on ’kohtaaminen illan valkeassa pimeydessä.’
Olit vaiti,
teit vaikutuksen.
Aistin lempeytesi,
tilanne oli paradoksi.
Muistanet minut,
olithan valoni illan pimeydessä.
🙂
Ilmoita asiaton viesti
Ihanan valoisia ja toiveikkaita rakkausrunoja Juhani ja Kimmo! Tämä omani kertoo surusta ja kaipauksesta, kun rakasta ei enää ole.
Suru
Suru on yksinäisyys, taas yksi valvottu yö.
En näe sinua,
mutta tunnen läsnäolosi.
Päivisin peitän tunteeni iloisuuteen,
mutta kohta on taas yö,
ja aamulla kukaan ei ole vierelläni.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos vaan Ritva! Kauniisti ilmaiset kaipuusi, juu.
Ilmoita asiaton viesti
Kun helvetti jäätyy,
niin ihmiset yhteen päätyvät,
sytyttävät roihun,
joka sulattaa helvetin,
rakkaus loppuun palaa,
ja pariskunta,
sitä ikuista nuoruuttaan halaa,
historia toistaa rakkautta kesän,
suutelee suulle ja tekee pesän,
siinä on sitten koko elämän palo,
ihminen on ihmiselle rakas ja jalo.
Rakkaudessa olet läsnä rakas,
kun rakkaus loppuu saat sormukset takas.
Ilmoita asiaton viesti
On tullut oltua päätoimittajien ja mielipidepalstojen vahtien harmina jo ennen nettiä.
Runoiltuakin-mm. pari kertaa on jotakin kelvannut mm. Lahden Runomaratonin antologioihin.
– Tässä omakohtainen, ”viimeistelemätön”muistelu nuorukaisen ”miehuuskokeista…”
hei, odotas vähän, sanot; saunapadassa on vielä lämmintä vettä.
ja pian kuin punakyntinen taikuri nappaat pikkarit hameesi alta.
laskeudut lommoisen pesuvadin ylle.
haluatko että pesen hiukan sinuakin, kysyt ja olet jo vyöni kimpussa.
tulen hämilleni miehuuteni merkeistä, mutta vinttihuoneen viehättävässä
lemmenpesässä saan juoda lämpimän maljasi yhä uudelleen ja uudelleen.
vanhempana ja kokeneempana opetat minulle petitapoja ja suvitaikoja
joilla kaksi kiimaista ihmislasta voivat toisiaan paijata ja viihdyttää.
…mistä sinä tuon kaiken olet oppinut, kysyy joku seuraavista ja minusta tuntuu miehekkäältä…
Rakkaus-sana-ja käsite on usein lauluissa ja runoissa ”peitesana” myös pelkälle eroottiselle rakkaudelle. -Häveliäisyys-syistäkö?
– Itse pidän mm. Bukowskista…
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos runoilijat!
Ajattelin pyytää Teiltä lupaa julkaista runonne teoksessa ”Kirjeitä Sonjalle”, joko nimenne mainiten tai ilman nimeänne. Mutta pohdin nyt vielä…
Ilmoita asiaton viesti