Totuus Jumalasta
Kirjoitan tätä 17.10. samalla kun kuuntele Kari Lumikeroa ohjelmassa Flinkkilä & Tastula. Hän totesi, että ei usko minkäänlaiseen korkeampaan voimaan.
Onko Jumala olemassa? Jos on niin missä? Ei ainakaan taivaassa, ei ainakaan pelkästään taivaassa, taivaalla.
Jumalan olemassaolo riippuu siitä mitä itse kukin Jumalana pitää. Voiko Jumala todella olla olemassa? Kyllä voi…
Jumalahan on kaikkialla. Me itse kukin olemme osa kaikkea, osa kaikkeutta, me olemme Jumala ja yhdessä päätämme mitä suuressa mittakaavassa tulee tapahtumaan ja mitä jätetään tekemättä.
Mitä jälkeemme jää…?
Onneksi on olemassa teos joka kertoo mitä emme saa päällemme pukea tai suuhumme panna. Muuten olisin saattanut joskus käyttää sekoitekankaita, tai syödä äyriäisiä.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä ihmiskunta tulee lähimmän sadan vuoden aikana tekemään paljon tulevaisuuteensa vaikuttavia päätöksiä.
Olisi syytä pyrkiä tekemään hyviä päätöksiä.
Ilmoita asiaton viesti
Hyviä päätöksiä on syytä tehdä ainakin kahdesta syystä. Ne ovat:
– olemme täällä nyt
– olemme täällä aina
Kysymys: mikä on tuo ”täällä”?
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä ohje!
Ilmoita asiaton viesti
Blogisti on alemmaksi kuvaksi valinnut saman graafin, joka on kirjoituksessani ”Vaihtoehto tiedeuskolle: suhteuttaminen olemassa olevaan tietoon”. Graafissa on kuvattuna hetki ”nyt” tiimalasin aikaleikkauksessa, kapeikossa. Kohdassa ”nyt” on tiedossa paljon menneisyyttä ja paljon oletettua tulevaisuutta. Toisinaan kuulee, että elämme aika-avaruudessa, jossa käsite aika määrittelee useita nyt-kohtia, nyt oikeastaan kullekin ihmiselle. Kunkin ihmisen menneisyys sisältää sekä yksilöllistä mennyttä aikaa että yhteisöllistä mennyttä aikaa. Kirjassani Kristillinen filosofia tuon varovasti esille, että ihmisellä olisi henkinen jatkumo, joka siis sisältää tuota menneisyyttä että tulevaisuutta. Kirjaa kirjoittaessani vuosina 2001 – 2005 mielessäni totesin, että kun me ihmisinä hyväksymme, että ihmisellä on henki, samalla hyväksymme Jumalan olemassaolon. Maailma on siis lähtökohtaisesti ollut aina henkimaailma ja uutta aika-avaruudessa on aurinkokunta maapalloineen. Tässä me ihmiset nyt sitten maapallolla (”pallon päällä”) istumme ja ihmettelemme. Uutta julkisessa keskustelussa on viitata muistamiseen ja muistiin. Muistaminen ei ole jonkinlainen lajikohtainen asia, kuten on ihmisen anatomiassa maksa ja munuainen, vaan muistaminen on henkistä toimintaa, joka on hyvinkin yksilökohtaista per kukin ihminen. Siksi muistamiseen liittyviä eri ilmiöitä ei enää kovin pitkään sanota sairauksiksi, kuten ei muutakaan henkisiä ominaisuuksia, vaikka toki henkisyydessäkin joskus saattaa olla patologisia tiloja, sairauksia. Henkisyyden moninaisuuksia kuvaan käsitteen fenonyymi alla.
Ilmoita asiaton viesti
Olen…
Mitä minä olen?
Olen henkilö joka ei käytä eikä hyväksy väkivaltaa.
Siinä tarkoituksessa liitin tuon ”tiimalasin”.
Ymmärrän sen niin: ei väkivaltaa. KIITOS!
Ilmoita asiaton viesti