Kiinan aikeet ovat vaikeasti ennakoitavia mutta sitäkin tärkeämpiä

Ari-Joonas Pitkänen, Matti Puranen, Mika-Matti Taskinen, Niko Vartiainen
Kiina Xi Jinpingin aikakaudella
Kustannusosakeyhtiö Teos (Helsinki) 2023
Ulkoasu: Tero Ahonen
Sivuja 425

Kirjoittajat

Ari-Joonas Pitkänen on väitöskirjatutkija Turun yliopiston Itä-Aasian tutkimus- ja koulutuskeskuksessa.
Matti Puranen on erikoistutkija Maanpuolustuskorkeakoulussa.
Mika-Matti Taskinen on tuottaja uutistoimisto STT:llä.
Niko Vartiainen on johtava konsultti viestintätoimisto Tekirillä.

Kiina Xi Jinpingin aikakaudella on ajankohtaista Kiina-tulkintaa. Kirja käsittelee keskeisiä Kiina-teemoja ja kattaa ajanjakson 2012-2022. Nämä vuodet muodostavat Xi Jinpingin kaksi valtakautta.  Mukana on myös laajempi historiallinen näkymä, joka taustoittaa Xi Jinpingin valtaantuloa ja hänen politiikkaansa. Kirjoittajat toteavat esipuheessaan, että Xi Jinpingin aikakausi ansaitsee sitä kriittisesti tarkastelevan suomenkielisen teoksen.  Kirja vastaakin tarpeeseemme ymmärtää paremmin Kiinan tavoitteita ja toimintatapoja erityisesti maan omista lähtökohdista katsottuna.

Kriittinen ja pohtiva asenne on paikallaan myös lukijalle, koska Xi Jinpingin aikakausi on aiheena laaja ja moniulotteinen. Kiinan kehityksen ja politiikan kattava analysointi on vaativaa. Tekijät kirjoittavatkin, että länsimaiset ennusteet Kiinan kehityssuunnasta ovat usein menneet metsään. Ehkäpä juuri siksi onkin tarvetta arvioida mennyttä ja pyrkiä luotaamaan, mitä 2023 alkaneelta Xi Jinpingin kolmannelta kaudelta voidaan odottaa.

Kirjoittajien mukaan ideologisen sosialismin sijaan Kiinan järjestelmä on sekoitus marxilaista retoriikkaa, autoritaarista kapitalismia ja etnisesti värittynyttä nationalismia. Järjestelmän toimintaa ei siis ole ihan helppo hahmottaa.  Yksi kirjan anti onkin siinä, että se pyrkii avaamaan, miten Kiinan yksittäiset sisäpoliittiset tai ulko- ja turvallisuuspoliittiset toimet linkittyvät Kiinan laajempaan strategiaan.

Kirja panee  miettimään, miten Kiinan autoritaarinen johtamisjärjestelmä pystyy vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Sellaisia ovat mm. ilmaston muutos, globalisaatio, kansalaisyhteiskunnan voimistuminen, vähemmistöjen kohtelu sekä mielipiteen ja lehdistön vapaus. Kiinan poliittisen järjestelmän toimintatavat näissä asioissa ovat perin toisenlaiset kuin länsimaisissa demokratioissa.

Huikean teknologisen edistyksen ja takavuosien voimakkaan taloudellisen kasvun seurauksena Kiina on bruttokansantuotteella mitattuna Yhdysvaltain jälkeen maailman toiseksi suurin kansantalous. Talous ei Kiinassakaan kasva ilman häiriöitä tai ei-toivottuja sivuvaikutuksia. Taloudellinen kasvu ja vaurastuminen on nostanut esille kansalaisten eriarvoistumisen; jotkut hyötyvät maan vaurastumisesta enemmän kuin toiset. Hyvän talouskasvun ohella Xi Jinpingin kaudelta löytyy muitakin positiivisia asioita. Korruptiota on kitketty hallinnosta ja ilman saastuttamista on vähennetty. Erityisesti Pekingin ilman laatu on parantunut.  Kiinan kasvanut talous on luonut pohjan Kiinan armeijan modernisoinnille ja tehnyt maasta entistä voimakkaamman sotilasmahdin.

Kirjoittajat arvioivat Kiinan kehitystä ja politiikkaa erityisesti kahden kuluneen viisivuotiskauden aikana.  Mutta onnistuuko Xi Jinpingin politiikka uudessa taloustilanteessa? Kiinan bruttokansantuotteen kasvu on jo hiipunut huippulukemistaan ja maan kiinteistösektori on ongelmissa.  Eikä kyse ole pelkästään taloudesta ja maailmankaupasta, vaan myös siitä, miten Kiina muutoin asemoi itsensä uudessa maailmantilanteessa.  Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa kaikkine seurauksineen varjostaa ja muovaa Kiinankin strategiaa edelleen.

Kirjassa käsitellään myös niitä Kiinan toimia, jotka ilmenevät ihmisoikeuksien loukkauksina, kansalaisvapauksien rajoittamisena tai lisääntyvänä kansalaisten kontrollina.  Näiden taustoja valotetaan myös Kiinan virallisesta, kommunistisen puolueen näkökulmasta. Vaikka ymmärrys Kiinan toiminnan perusteista lukiessa lisääntyy, ei esimerkiksi kansallisten vähemmistöjen oikeuksien polkemista voi hyväksyä Kiinassa eikä missään muuallakaan.  Länsimaiset valtiolliset toimijat ja yritykset ovat joutuneet tasapainoilemaan ja pidättäytymään rankasta Kiinan sisäisiä asioita koskevasta kritiikistä kaupallisten intressien takia.  Korona-pandemian aikana Kiina-riippuvuus osoittautui merkittäväksi yhtä hyvin teollisuusyritysten kuin länsimaisten kuluttajienkin kannalta.

Nykyteknologia mahdollistaa kansalaisten toimien kontrollin Kiinassa eri menetelmin kuin aiempina vuosikymmeninä. Menetelmistä riippumatta valtiollinen keskitetty kontrolli ja kansalaisvapauksien sekä vapaan journalismin rajoittaminen näyttävät hyvin haitallisilta eurooppalaisesta näkökulmasta arvioituna.

Kiinan vaikutusvalta on kasvanut maailmanlaajuisesti taloudellisen vaurastumisen myötä.  Mieluusti hyväksymme kansainvälisestä kaupasta ja investoinneista koituvat hyödyt, elintason nousun ja ihmisten yleisen hyvinvoinnin lisääntymisen. Varauksellisemmin suhtaudumme siihen, että taloudellisten hankkeiden avulla Kiina on raivannut tietä myös poliittisen vaikutusvallan ja sotilaallisen aseman vahvistamiselle.  Kiinan vuonna 2013 käynnistämä Vyö ja tie -hanke on ollut taloudellisten ulottuvuuksien ohella myös tärkeä ulkopoliittinen elementti, kuten kirjassa selostetaan. Tämän ongelmakentän pohdintaan kirja antaa aineksia kuvaamalla Kiinan taloudellisia hankkeita muissa maissa ja sitä, miten Kiina edistää niillä omia kansainvälispoliittisia tavoitteitaan.  Kansainvälinen kauppa ja markkinatalouden periaatteiden toteuttaminen Kiinassa ei kuitenkaan ole johtanut länsimaisen demokratian omaksumiseen poliittisen järjestelmän toimintamallina.

Taloussuhteet ja maiden taloudellinen edistyminen muovaavat kansakuntien valtasuhteita globaalissa maailmassa. Se on toki hyväksyttävämpää kuin aseisiin ja sotilaalliseen varustautumiseen perustuva mahtiaseman tavoittelu.

Kirjassa on pohdiskelua ja selkeyttävää analyysiä Kiinan taloudesta, ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, poliittisesta järjestelmästä, valvontayhteiskunnasta, ihmisoikeuksista ja näihin kietoutuvista aiheista.  Huolella lähteistetyt luvut palvelevat etenkin niitä lukijoita, jotka eivät säännöllisesti ole seuranneet Kiinaa. Teos on informatiivinen. Lukujen loppuun kirjoittajat ovat koonneet ydinpäätelmiään käsitellyistä teemoista helpottamaan kokonaiskuvan muodostamista.

Xi Jinping valittiin kolmannelle viisivuotiskaudelle lokakuun 2022 puoluekokouksessa Kiinan kommunistisen puolueen pääsihteerinä ja maaliskuussa 2023 kolmatta kertaa maan presidentiksi. Kirjoittajien mukaan presidentti Xi Jinpingia pidetään jo monissa arvioissa maailman vaikutusvaltaisimpana johtajana.

Useiden Kiinaan perehtyneiden asiantuntijoiden ja tutkijoiden tapaan kirjoittajat näkevät vaikeaksi, lähes mahdottomaksi, ennustaa Kiinan seuraavia isompia liikkeitä. Tämä pätee, olipa sitten kyse taloudesta, ulkopolitiikasta, sisäpolitiikasta tai poliittisesta järjestelmästä kaikkine ulottuvuuksineen. Kirjasta saa silti seikkaperäistä tietoa siitä, minkälaisten ongelmien kanssa Kiina painiskelee ja mitkä ovat sen omat julkistetut linjaukset mm. Taiwanin kysymyksestä, Hongkongin asemasta, sananvapaudesta ja vähemmistöjen kohtelusta.  Ylitse muiden nousee valinkauhassa oleva maailmanjärjestys, jonka muotoutumisessa Xi Jinpingin Kiinalla eittämättä on sanansa sanottavana.

Artikkelikuva: Teos

Kuvalähde

Kirjaan liittyvää

https://www.kiinailmiot.fi/