Maan ja kansan parhaaksi viimeiseen asti

Sakari Heikkinen, Antti Kuusterä, Seppo Tiihonen

Kylmästi laskeva mies – Talousvaikuttaja Risto Rytin elämä

Risto Ryti -seuran julkaisu 11

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava 2022

Kansi: Timo Numminen

Sivuja 647

Risto Ryti oli aikansa vaikuttavimpia suomalaisia talouden asiantuntijoita. Silti häntä on historiakirjotuksessa käsitelty eniten valtiollisen poliittisen toimintansa ja ansioidensa vuoksi. Syksyn uutuuskirja luotaa perusteellisesti Rytin tehtäviä ja toimintaa talousvaikuttajana 1920-luvululta aina 1940-luvun loppupuolelle asti.  Rytin elämä ja toiminta ovat tarjonneet kolmelle historioitsijalle varsin laajan kentän. Urallaan nopeasti edennyt Ryti (1889–1956) toimi lyhyen ajan juristin tehtävissä, minkä jälkeen hän vaikutti talousnäkemyksillään kansanedustajana, valtiovarainministerinä, Suomen Pankin pääjohtajana, pääministerinä ja tasavallan presidenttinä.  Vielä kärsiessään sotasyyllisyydestä annettua kuritushuonetuomiota hän palasi pohtimaan kansataloudellisia kysymyksiä kirjoittamissaan pamfleteissa.

Ryti kouluttautui juristiksi. Kansantaloutta hän ei opiskellut yliopistossa, mutta hankki itsenäisesti tietämyksen, joka oli tarpeen valtiovarainministerinä ja Suomen Pankin pääjohtajana sekä muissa talouspoliittisissa tehtävissä kuten komiteoissa ja työryhmissä.  Ryti ei teoksen kirjoittajien mukaan jättänyt jälkeensä päiväkirjoja.  Sen sijaan hänen omat äänenpainonsa sisältyvät kirjassa oleviin suoriin sitaatteihin puheista, esitelmistä ja muista kirjoituksista.

Teoksen alkuosassa kerrotaan Risto Rytin lapsuudesta ja kouluvuosista (1889–1914). Siinä kirjoittajat kiteyttävät päätelmänsä: ”Loistavan koulumenestyksen takasivat erinomainen muisti, hyvä lukupää, nopeasti ja loogisesti leikkaava järki sekä ahkeruus.”  Myöhemmät luvut kertovat, miten hänen talouspoliittinen ajattelunsa eri tehtävien kautta vuosien aikana muotoutui.  Kirja keskittyy talouskysymyksiin, mutta loppupuolella käydään läpi myös Risto Rytin ansiot ja toiminta maan johdossa pääministerinä ja tasavallan presidenttinä, jolloin valtiolliset ja puolustuspoliittiset asiat nousivat etusijalle.  Nämä ajoittuivat talvi- ja jatkosodan vuosiin. Jatkosodan jälkeen Suomessa toimeenpantu sotasyyllisyysoikeudenkäynti on myös kirjassa mukana.  Ilman tämän vaiheen huolellista selostamista Rytin toiminnan kokonaisuuden ymmärtäminen loppuun saakka ei olisi mahdollista.

Teos etenee aikajärjestyksessä Rytin nuoruusvuosista alkaen.  Rytin toiminnan kuvaukset ja arviointi on ankkuroitu niihin tehtäviin, virkoihin ja julkiseen asemaan, jossa Ryti kulloinkin vaikutti.  Kansanedustajan ja valtiovarainministerin tehtävät ajoittuivat vuosiin 1919–1923. Rytin talousvaikuttajan roolin hahmottamista näiltä vuosilta auttaa kirjoittajien laatima Välisaldo-luku (s.147–154). Tämän jälkeen alkaa Rytin aika Suomen Pankin pääjohtajana, jossa tehtävässä hän toimi  1924–1943 ja 1944–1945.  Toimiessaan pääministerinä 1939–1940 ja tasavallan presidenttinä 1940–1944 Ryti oli virkavapaalla Suomen Pankista.  Kirjan mukaan Ryti edusti kantaa, että Suomen Pankin tulee rahapolitiikassa olla itsenäinen toimija, mutta sen ja maan hallituksen tulee vaikuttaa samaan suuntaan

Kirjaa lukiessani tunnistan useita ulottuvuuksia, joista Risto Rytin talouspoliittista ajattelua ja toimintaa on teoksessa pohdittu.  Avaan eri ulottuvuuksia seuraavassa hieman ja arvioin niiden sisältöä.

Risto Ryti oli laaja-alainen talousvaikuttaja.  Hän oli päätöksentekijä tai vahva vaikuttaja kulloisesta asemastaan ja ajanjaksosta riippuen finanssipolitiikassa, rahapolitiikassa, valuuttakurssipolitiikassa, valtion omistajapolitiikassa ja puolustustaloudessa.  Makrotalouden kysymykset ja talouden ison kuvan hahmottaminen lisääntyivät hänen toiminnassaan etenkin valtiovarainministerin tehtävien myötä.

Risto Rytin omaksumat ja kannattamat talouden teoriat ja linjaukset kertovat hänen talousajattelunsa perusteista.  Hän oli vapaakaupan kannattaja ja globalisaation tarpeen ymmärtäjä.  Hän ymmärsi viennin tärkeyden Suomen kaltaisen pienen avotalouden taloudellisen kasvun veturina. Hän esitti eri yhteyksissä varsin pitkään kultakantaa puolustavia näkemyksiä.  Kirja kuvaa häntä myös valtion kurinalaisen menotalouden vaalijaksi.

Ryti ei ollut finanssipolitiikan saralla suhdannepoliitikko. Sen sijaan hän kiinnitti eri yhteyksissä huomiota talouden rakenteellisiin kysymyksiin. Tuohon aikaan ja vielä pitkään sen jälkeenkin Suomi oli maatalousyhteiskunta, mikä eittämättä heijastui myös talouspoliittisiin ratkaisuihin.  Rahoitusmarkkinoiden vakauden tärkeyden hän kirjan mukaan ymmärsi.  Liiallisen inflaation haitat, mutta toisaalta myös deflaation vaarat hän tiedosti.  Monet talouspolitiikan peruselementit ja välineet olivat siis hänen talousajattelussaan ja -ohjelmissaan mukana.

Rytin toiminnan painotukset muuttuivat taloudellisen ja poliittisen toimintaympäristön myllerryksessä, mikä oli tarpeenkin. Tämä koskee etenkin puolustustaloudesta huolehtimista ennen talvi- ja jatkosostaa sekä sodan aikana.  Ryti oli myös Kansainliiton finanssikomitean jäsen.  Suomi sai kuitenkin karvaasti kokea, että taloudellinen tuki Kansainliiton kautta Suomelle ei sodan aikana toteutunut, vaikka sellaista tukijärjestelmää oli finanssikomiteassa valmisteltu.

Kirjassa nostetaan useassa kohdassa esille Rytin verkostojen hyödyllisyys.  Varsinkin ulkomaiset kontaktit olivat monessa suhteessa tärkeitä.  Valtakunnan tason poliitikkojen kontaktipinnat olivat varmaa tuolloin, kuten nykysinkin, hyvin laajat kotimaassa. Silti on helppo yhtyä teoksen kirjoittajien näkemykseen siitä, että Ryti onnistui hyödyntämään kansainvälisiä avainkontaktejaan talouspoliittisessa valmistelussa, päätöksenteossa ja kansainvälistä yhteistyötä vaativissa ratkaisuissa.  Suomen Pankin pääjohtajana toimiessaan erityisen merkittävä oli yhteys Englannin keskuspankin pääjohtajaan ja osallistuminen Kansainvälisen järjestelypankin kokouksiin.  Kansainvälisen järjestelypankin ensimmäinen pääjohtaja kuului Rytin verkostoon.  Merkittävä oli myös hänen vierailunsa Yhdysvaltoihin.  Pohjoismaiden keskuspankkien välillä oli varhain yhteistyötä.  Suomen Pankissa toimiessaan Ryti oli hyvin informoitu kansainvälisestä taloustilanteesta sekä raha- ja valuuttamarkkinoista.

Vaihtoehtoisten talouspoliittisten toimien perusteellinen arviointi jälkikäteen on haastavaa.  Teoksessa kysytään esimerkiksi, olisiko kansalaisten elintasoa voitu nostaa paremmin jollakin vaihtoehtoisella politiikalla.  Tässä viitataan 1930-luvun vahvaan kasvuun, joka puolsi Rytin politiikan onnistumista. Toisen maailmansodan syttyminen ymmärrettävästi heikensi taloustilannetta.  Suomen talvi- ja jatkosodan inhimillisistä ja taloudellisista rasitteista selviäminen onkin erikseen muistettava, kun vaihtoehtoisia ratkaisuja jälkikäteen pohditaan.  Sodan aikana oli kyse kansakunnan eloonjäämiskamppailusta, jossa valtion rooli talouden ohjauksessa voimistui.  Välttämättömissä asehankinnoissa ja niiden rahoituksen järjestämisessäkin Risto Rytillä oli merkittävä asema.  Rauhan oloissa talouspolitiikassakin on vaihtoehtoja, mutta sotatilanteessa liikkumavara kapenee.

Sakari Heikkinen, Antti Kuusterä ja Seppo Tiihonen ovat onnistuneet sisällyttämään teokseensa hyvin laajasti sellaisia talouspoliittisia toimia, joita Risto Ryti on johtanut, edistänyt, päättänyt tai ollut mukana päätöksenteossa.  Kuva Rytistä talousvaikuttajana koostuu näistä kaikista sekä siitä, mitä Ryti itse on talouslinjastaan kirjoittanut ja julkisesti puhunut. Tätä kuvaa täydentävät siteeraukset keskusteluista talouspolitiikkaa käsittelevissä keskusteluryhmissä.

Mielestäni kirjan ansioksi voi lukea myös talouspoliittisten toimien ja niiden sisällön erittelyn yleisesti, ei ainoastaan Risto Rytin toimintaan liittyvinä asioina.  Kirjan tarkastelemiin vuosiin sisältyi mm. valuuttajärjestelmässä kultakantaan siirtyminen ja siitä luopuminen sekä 1930-luvun maailmanlaajuinen lama, mutta toisaalta myös sen jälkeinen nousukausi.  Toinen maailmansota rapautti tilapäisesti talouskasvun edellytyksiä ja kansainvälisen taloudellisen yhteistyön kehittämistä.  Kaikki tämä näkyi myös siinä finanssipolitiikassa, korkopolitiikassa ja valuuttakurssipolitiikassa, joita Suomessa harjoitettiin.

Luin Risto Rytiä koskevan teoksen kiinnostuksella ja arvostuksella.  Ei vähiten siksi, että Risto Rytin ansiot ovat kiistattomat etenkin Suomen kohtalon vuosina, talvi- ja jatkosodan aikana.  Teos kokoaa hyvin yhteen tietämyksen Risto Rytistä talousvaikuttajana ja valaisee varsin seikkaperäisesti hänen talousajatteluaan ja toimintaansa. Teos laajentaa ja terävöittää sitä kuvaa, joka Risto Rytistä on muodostunut hänestä aiemmin kirjoitetun historian perusteella.