Pysähtyneisyydestä kasvuun ja eriarvoisuuteen – miten tästä eteenpäin?

Oded Galor
Ihmiskunnan nousu. Vaurauden ja eriarvoisuuden juuret
Bazar Kustannus 2022.
Suomentanut Tero Valkonen.
Kannen suunnittelu: Tuomo Parikka
Painettu EU:ssa.

Kirjoittaja Oded Galor on israelilaissyntyinen taloustieteilijä, joka työskentelee tällä hetkellä Brown-yliopistossa Yhdysvalloissa. Hän on aiemmin toiminut Tel-Avivin yliopistossa ja Heprealaisessa yliopistossa. Galor kuuluu Euroopan Akatemiaan, ja hän on voittanut monia tiedepalkintoja.

Suomalaisen käännöksen alkuteos on The Journey of Humanity. The Origins of Wealth and Inequality, joka  ilmestyi maaliskuussa 2022.  Tämän kirjan aiempaa, hepreankielistä versiota oli mukana kirjoittamassa tohtori Ori Katz. Ennen käsikirjoituksen muokkaamista sen käänsi englanniksi Eylon Levi.

Lukukokemus

Oded Galorin teoksen ensimmäinen osa käsittelee ihmiskunnan vaellusta alkaen Homo sapiensin syntymästä Itä-Afrikassa noin 300 000 vuotta sitten. Pitkä historiallinen tarkastelu painottuu taloudelliseen kasvuun ja kasvun huimaan nopeutumiseen sekä siihen vaikuttaneisiin muutosvoimiin. Toinen osa käsittelee eriarvoistumista eli lisääntyneen vaurauden epätasaista jakautumaa kansakuntien välillä. Kaiken päätteeksi Galor on kirjoittanut luvun, jossa hän käsittelee eriarvoisuuden mysteerin ratkaisua.  Galorin johtopäätökset eivät ole pessimistisiä.  Galor toteaa, että hänen kirjansa yhtyy kulttuuriseen perinteeseen, jonka mukaan teknologian kehitys tarkoittaa edistystä.  Galorin optimistinen näkemys ihmisen selviämisestä maapallolla nousee teoksessa useamman kerran esille.

Galorin mukaan maailmalle tuovat toivoa syntyvyyden jatkuva väheneminen, ”inhimillisen pääoman” alati nopeampi muodostuminen ja teknologinen luovuus. Tämän näkemyksen mukaan maailmanlaajuisessa katsannossa syntyvyyden alenemisesta seuraa, että liian nopean väestönkasvun alueilla mahdollisuudet taloudelliseen kasvuun ja elinolojen paranemiseen lisääntyvät. Tähän viittaavat kokemukset niistä maista, joissa väestöllinen muuntuminen on tapahtunut aiemmin kuin kehittyvissä maissa.  Äkkiseltään ajatus matalan syntyvyyden autuudesta tuntuu hämmentävältä, kun Suomessa on iloittu pienistäkin vauvabuumeista ja maahanmuuttoa on pidetty hyvänä lisänä turvaamassa muutoin pientä väestön kasvua.  Yksi kirjan teemoista on taloudellisen vaurastumisen eroihin johtaneiden perussyiden tunnistaminen. Tämän myötä poliittisilla päätöksillä voidaan paremmin vaikuttaa oikeisiin tekijöihin ja avittaa siten taloudellista kasvua ja parantaa elinoloja kehittyvissä maissa.

Kansakuntien pitkä historia ei tietenkään ole ollut pelkkää vakaata kasvua, vaan siihen on kuulunut vakavia kriisejä, kuten vaaralliset kulkutaudit ja maailmansodat.  Kriisit ovat olleet rankkoja tapahtumia niissä kamppaileville ihmisille. Oded Galor kiinnittää kuitenkin kirjassaan huomiota siihen, miten nopeasti yhteiskunnat ovat näistä kriiseistä lopulta toipuneet ja saaneet taloutensa kasvamaan.  Tätä näkemystä tukevat myös kokemukset vuoden 2008 maailmanlaajuisesta talouskriisistä ja Covid 19-pandemiasta, joka oli ajankohtainen kirjan kirjoittamisen aikana.  Sen sijaan Ukrainassa käytävän tuhoisan sodan rankat kokemukset jäävät kirjan tarkasteleman ajanjakson ulkopuolelle.  Vaikea jälleenrakennus ja kriisistä selviäminen kokonaisuutena on vielä edessäpäin.

Ilmaston lämpeneminen on ajankohtainen globaali ongelma, mutta Oded Galor ei vajoa pessimismiin tämänkään asian kohdalla.  Hän nimittäin kirjoittaa, että paraikaa vallitseva väestöllisen muuntumisen kausi voi vähentää ilmastomuutoksen seurauksia, joten meidän ei välttämättä tarvitse tehdä ylettömän radikaaleja valintoja talouskasvun tai ympäristön suojelemisen välillä.  Hänen mukaansa väestönkasvun hidastamiseen keskittyvä politiikka sallii sekä talouskasvun että ympäristön suojelemisen.

Galor on analysoinut myös yhteiskunnan monimuotoisuuden vaikutusta taloudelliseen kasvuun. Monimuotoisuus käsittää mm. väestön etnisen ja kielellisen koostumuksen sekä muut ominaisuudet, joiden myötä yhteiskunnassa on suurempi yksilöiden kirjo.  Analyysin päätelmä on, että sopiva määrä monimuotoisuutta parantaa talouskasvua ja elämisen edellytyksiä. Sen sijaan liiallinen monimuotoisuus tai hyvin vähäinen monimuotoisuus koituvat haitaksi.  Suotuisan monimuotoisuuden toteutumista voidaan tukea yhteiskuntapolitiikalla ja siten parantaa kasvun edellytyksiä.

Mielenkiintoisen näkökulman kansakuntien vaurastumiseroihin tuo maantieteellinen tarkastelu, jonka Galor teoksessaan esittää. Hän tukeutuu esitettyihin näkemyksiin siitä, Euroopan institutionaalista, teknologista ja tieteellistä kehitystä aikoinaan helpotti ja edisti Euroopan poliittinen hajoaminen, eli Eurooppa koostui useista eri valtioista ja kielellisistä alueista. Tästä seurasi valtioiden välinen kova kilpailu, joka oli hyväksi teknologiselle kehitykselle. Sittemmin Euroopan ovat haastaneet teknologiakilpailussa Pohjois-Amerikka ja Kaakkois-Aasia.  Myös Kiina on päässyt nykyaikaisen kasvun aikakaudelle. Nykytilannetta Galor arvioi siten, että Kiinan talouden mittakaava sekä sen maantieteellinen ja sosiaalinen yhtenäisyys voivat hyvinkin palauttaa Kiinan globaalin menestyksen kärkeen.

Oded Galor esittää kirjassaan tutkimuksiin perustuen monia sellaisia tekijöitä, jotka ovat kiihdyttäneet taloudellista kasvua. Samalla ihmisten elinolot ja hyvinvointi ovat yleisesti kohentuneet. Tämä näkyy erityisesti siten, että ihmisten elinajan odotteet ovat pidentyneet kaikkialla, joskin eniten kehittyneissä maissa. Kirjan perusteella on helppo ymmärtää, miten suuri merkitys nk. inhimillisen pääoman kasvattamisella koulutuksen laajentamisen ja syventämisen avulla on yhteiskunnassa.  Silti on edelleen maita, joissa esimerkiksi tyttöjen koulunkäynnin rajoittaminen vielä vaikeuttaa yhteiskunnan elinolojen paranemista.   Esimerkkinä hyvästä muutoksesta kirjassa on myös lapsityövoiman käytön kieltäminen ja ala-asteen koulutuksen aloittaminen länsimaissa jo 1800-luvun keskivaiheilta lähtien.  Eräissä valtioissa lapsityövoiman käyttö on silti vielä nykypäivänäkin ongelma ja samalla yhteiskunnan kehityksen este.  Nykyisin yleisesti hyväksytty tavoite sukupuolten palkkaerojen kaventamisesta, nousee myös kirjassa esille elinoloja parantavana tekijänä.  Kirjan mukaan aikoinaan aiempaa useampien naisten ryhtyminen palkkatöihin oli pysähtyneisyyden ajan päättymisen ja kasvun aikakauden käynnistymisen kannalta olennainen tekijä.  Kirjaa lukiessa vakuuttuu myös demokratian ja yhteiskunnan vakaan instituutiorakenteen tärkeydestä, vaikka hyvää taloudellista kasvua on nähty myös autoritaarisissa maissa.  Globalisaatiota pohtiessaan Galor toteaa, että globalisaatio ja kolonisaatio ovat kahden viime vuosisadan aikana kasvattaneet valtioiden varallisuuseroja.  Perusteltu pitkän aikavälin analyysi on kiinnostavaa luettavaa, vaikka globalisaation hyötyjien ja haittojen arviointi ja ennakointi maittain onkin jatkuvasti haastavaa.

Taloustieteen valtakieli on englanti, mutta Oded Galorin teoksen suomenkielinen painos on tervetullut.  Oded Galorin teos ilmestyy samoihin aikoihin 30 kielellä.  Teoksen perussanoma halutaan selvästi levittää laajalle yleisölle. Oded Galor esitteli maaliskuussa julkaistua englanninkileistä teosta  eri foorumeilla, joista löytyy tallenteita mm. Youtubesta. Teoksen ydinasiat ja tärkeimmät päätelmät on tallenteissa hyvin esitetty, mutta kirja on luonnollisesti esittelyjä perusteellisempi ja monivivahteisempi. Lisäksi intohimoinen lukija löytää kirjan lähdeluettelosta tutkimukset, joihin Oded Galor kirjassaan tukeutuu. Tutkimuksiin perustuva argumentointi on vakuuttavaa, mutta ei se estä lukijaa epäilemästä eikä esittämästä vastaväitteitä.  Monin paikoin voin yhtyä mm. siihen optimismiin, että teknologisilla innovaatioilla ilmaston lämpenemistä voidaan rajoittaa. Muutokset eivät kuitenkaan tapahdu itsestään jonkinlaisen historiallisen kehityksen jatkumona.  Toiveikkuudelle on perusteita myös maapallon kehittymättömimpien alueiden kasvun vauhdittamiseksi. Siihen Galorin analyysi antaa uskottavuutta paneutumalla niihin tekijöihin, joilla useat maat ovat vaurastuneet, mutta toisaalta monet maat jääneet tässä kehityksessä huomattavasti jälkeen.

Kirjassa viehättää ihmiskunnan taipaleen pitkä historiallinen tarkastelu ja monialainen lähestymistapa. Galor yhdistää kirjassaan taloustiedettä, historiaa, arkeologiaa, antropologiaa matematiikkaa ja luonnontieteitä.  Kirjan esittelytekstin mukaan tämä teos on Galorin ensimmäinen populaaritietokirja.  Monialainen analyysi ja havainnollistava kirjoitustyyli välittyy oivallisesti myös suomenkielisestä käännöksestä.

JuhaSavela
Kerava

taloustieteiden maisteri

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu