Ennuste lavatanssin suosiosta

Tämä artikkeli on jatkoa aiemmalle kirjoitukselleni lavatanssikulttuurin hiipumisesta tilastojen valossa. Lavatanssi, kuten moni muukin ns. perinteinen harrastamisen muoto, on harrastajamäärältään ollut laskusuunnassa, jos ei jopa kriisitilanteessa, johtuen maailman muutoksesta: kaupungistumisesta, ikääntymisestä, digitalisaatiosta, kiristyvästä kilpailusta vapaa-ajan harrasteissa ja myös seuranhaun tapojen muuttumisesta. Pointtini aiemmassa kirjoituksessa oli, että myös harrastamisen sisältöä kannattaisi tarkastella ja ehkä päivittää.

Inspiraationi tehdä graafista esitystä lähti postimerkkeilyn harrastajana, kirjepostin määrän ennusteista, jossa on selvä laskeva trendi ja myös ennusteita v. 2025 asti. Vuonna 2019 esitettiin Tieto&Trendit-tutkimuksen tuloksia, koskien ihmisten vapaa-ajan kulutustottumuksien muutoksista. Dataa lavatansseissa vierailleiden ihmisten määristä oli vuosilta, 1992, 2002 ja 2017. Otin vapauden piirtää näitä datoja kaavioon, lisäten siihen trendikäyränomaisia ennusteita tulevaisuutta kohden (Kuvat alla). HUOM! Kuvissa ei näy koronapandemian vaikutusta, eli vuoden 2020 kohdilla datat menee melko nolliin. Mutta todennäköisesti nousevat takaisin lähemmäs pandemiaa edeltävää aikaa. Kuvan TRENDIÄ kannattaa suosittelisin katsomaan, ei niinkään tiettyjä yksityiskohtia.

Lavatanssin ennuste % väestöstä.
Lavatanssin ennuste kävijämäärinä.

Eli jos piirtää sellaisen sovitteen datapisteiden kautta (oranssi käyrä), joka sopii parhaiten, ennuste on varsin synkkä: vuonna 2025 tanssilavat saisivat pistää lapun luukulle!? Itse en usko ihan näin synkkään, vaan tietty ydinjoukko tanssijoita jää ja uusiakin tulee. Siksi tein samaan kaavioon pari optimistisempaakin ennustetta (siniset ja harmaat katkoviivat). Esim. jäljelle jäävä taso 2 % olisi noin 100000 kävijää ainakin kerran vuodessa.

Toisaalta onhan olemassa havainto, että kaupungeissa sijainneet tanssiravintolat ts. kapakat joutuivat käytännössä lopettamaan toimintansa 5 – 10 vuotta sitten, eikä niiden uudelle tulemiselle näytä olevan suurta kysyntää. Tanssikapakoiden osalta aika taisi tehdä tehtävänsä, mutta käykö tanssilavoille samoin, tietyllä viiveellä? Mikään ei indikoi ainakaan, että jonkinlainen uusi nousu olisi mahdollinen.

Lava- tai seuratanssin harrastus pysyy varmasti ja uusia nuoria harrastajia aloittaa. Mutta riittääkö tämä pitämään pääasiassa maaseudulla sijaitsevat tanssilavat pystyssä, tulokkaat kompensoimaan luonnollisista syistä lopettavia? Tanssijat voivat järjestää harrastukselleen muunlaisia tapahtumia. Ehkä hiipuminen jatkuu ja jäljelle jää muutama suuri viihdekeskus?

Mitä koronaan tulee, se voi vauhdittaa alamäkeä, kun lavatauon takia keksitään muita harrastuksia. Toki voi odottaa, että koronarokotukset rupeavat tepsimään ja ehkä jo vuoden päästä lavoille pääsyssä ei sen takia esteitä ole.

P.S. Yksi merkittävä tekijä, mitä taustamateriaali ei kerro, että mikä riittää määreeseen ”käynyt lavoilla”? Eli jos käy kerran vuodessa juhannustansseissa, vaiko se, että käy säännöllisesti kymmeniä kertoja vuodessa. Veikkaan, että todellisia tanssiaktiiveja tilastomäärästäkin on vain tietty osa.

Tanssijoiden keskuudesta tuli luonnollisesti kritiikkiä näin tylylle esitykselle. Että omat kokemukset eivät moista tue. Toteaisin tähän, että se oma kokemus voi olla aika biasoitunut. Hyvin useasti lavoilla käyvät tanssiseuralaiset valikoivat voimakkaasti tiettyjen lavojen ja artistien tarjontaan. Versus vaikkapa eläkeläisväen iltapäivätanssit. Tai esimerkiksi joku radiossa soiva iskelmäartisti tai Yölintu ei pyrikään soittamaan tanssimusiikkia laidasta laitaan vaan esittämään hittejään. Täten karkottaen tanssiaktiivit jonnekin muualle tai jäämään kotiin, kun taas lattian valtaa muu väki. Jotka ehkä vähemmän mielellään menevät sinne, missä seuralaiset ”sätkyttelevät”.

+1
Jukka Konttinen

Mielipiteet ovat omiani, yksityisenä kansalaisena.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu