Maailmalla menestyneet artistimme vuorotellen Euroviisuihin
Viime vuonna kirjoitin UMK-kilpailusta pohtien, että rockillako taas pärjätään. Blind Channel pärjäsi erinomaisesti ja on ilmeisesti hyötynyt Euroviisujen näkyvyydestä. Oli huonoa tuuria, että Italialla oli juuri samassa kilpailussa rocktyylinen esitys, jolla vei potin. Niin paljon Euroviisut on kevyen urbaanipopin valtakuntaa.
Nyt sitten mennään The Rasmuksen Jezebelillä. Monikohan äänestäneistä ajatteli, että ei ole tarkoitus fanittaa The Rasmusta, vaan valita kappale, jolla menestyä? Kappaletta itse pidän yhtä keskinkertaisena ja tasapaksuna kuin Daruden Look Away oli vuonna 2019.
Koska tulee Nightwishin vuoro tai HIM:in ? Ville Valo Agentsin kera? Jos ei sitten Hanoi Rocksia kaiveta esiin – mikäli Andy McCoy saadaan pidettyä tolpillaan kitaran varressa esityksen ajan.
Jos olisin diktaattori, olisin laittanut Blind Channelin toiseen kertaan uudella kappaleellaan Bad Idea, joka myös kuultiin UMK-finaalin aikana. Piti merkitä Spotifyssä omiin suosikkeihin.
Voi olla, että menestyvän kappaleen kannattaisi olla niin hyvä, että se vetoaisi tällaiseen Vanhan liiton rockin pappaankin. Toivotaan parasta, pelätään pahinta.
Poikkeuksellisesti liitän vähän editoituna Puheenvuorossa ollevan kommenttini tähän:
Euroviisut nyrjähtivät väärälle raiteelle 90-luvulla – lieneekö sattuma että osui samaan saumaan kun
-äänestysalue laajeni massiivisesti Itä-Euroopan mukaan tulemisen myötä
-taustanauhat sallittiin. Vuoteen 1998 asti Eurovision laulukilpailussa lauluja säesti suuri viihdeorkesteri jousineen, puhaltimineen ja komppiryhmineen. Jokainen maa lähetti kilpailuun oman kapellimestarin, joka vastasi laulun sovituksesta ison orkesterin säestämänä. Lopputulos oli sekä persoonallista että nautittavaa
-esitystapa karnevalisoitui: päähuomio ei ole enää itse laulussa eikä edes sovituksessa, vaan kaikessa härdelissä ympärillä
-asiantuntijaraadeista siirryttiin kansanäänestykseen: tiivistyykö tyhmyys massassa?
Itse pidän monesta eri musiikkigenrestä, mutta miksi olemme tehneet uniikista laulukilpailusta samaa mössöä jota muutenkin soittolistoihin perustuva radio suoltaa?
Harrastan musiikkia intohimoisesti. Minulla on hyvin varustettu kotistudio. Olen opiskellut musiikkia sekä konservatoriossa että kursseilla Sibelius-akatemiassa. Opiskeluaikana soitin rock-bändissä. Ennen Spotifyn tuloa kumuloitunut levykokoelmani jakauma on suurin piirtein:
-40 % ns. taidemusiikkia
-30 % rock- ja popmusiikkia
-30 % jazz, country, folk, flamenco, fado, 20-70 lukujen suomal. iskelmä
En todellakaan ole ”vanha pieru” vaan aikaani seuraava modernisti. Laatu on minulle tärkein kriteeri, genrestä riippumatta.
1974 Abba vielä menetteli, mutta 80-luvulla viisut alkoivat jo lipsua alkuperäisestä, hyvästä ideasta.
Suomen ainokainen voitto enemmän hävettää kuin elähdyttää.
Ilmoita asiaton viesti
Minua ei hävetä myöntää, etten pysy perässä uusimpien musiikkigenrejen perässä vaan kuuntelen 70 – 90-luvuilla suosikeiksi löytyneitä artisteja. Ja samaa tyyliä jatkavia. Hurriganesista ja Deep Purplesta Santa Cruziin tai vaikka rumpali Mike Portnoyn uusimpiin bändiprojekteihin.
Tosin tuntuu, että kun uutta musiikkia ei osata enää säveltää, tehdään genrejen välille sekoituksia. Kuten Vain Elämää-formaatti tai SuomiLove. Mitä mahtaa olla jäljellä, kun se kaivo on loppuun ammennettu?
Meihin Vanhan liiton pappoihin viittasin silläkin, että tutkitusti meidän ikäinen väki vielä katsoo televisiota eli erehtyy lauantaina Euroviisuja seuraamaan.
Ilmoita asiaton viesti
Ymmärsit juuri niin väärin kun pahimmillaan pelkäsin.
Ehdotan että luet kommenttini, ihan ajatuksen kanssa.
Helpotan pienellä tiivistyksellä – onhan tuo tekstini melko pitkä:
-pysyn uusien musiikkitrendien ”perässä”, jopa edellä
-kannatan – musiikissakin – diversiteettiä. Viisulaulelma on edustanut yhtä genreä jonka rock-EDM sekamössö on nyt tappanut/tappamassa. Tätä yksipuolistumista, homogenisoitumista vastustan, en esim. rockia, dancea tai mitään muutakaan musiikin lajia. Rap on poikkeus, mutta se ei olekaan musiikkia.
Ilmoita asiaton viesti
No Paula Vesalahan sinne pitäis laittaa. Mimmi lauloi ex-miehensä suohon.
Euroviisuista en sinänsä perusta. Harvoin sieltä mitään erityisen hyvää musiikkia nousee. Pääpaino kun on jossain show-elementeissä. Niinkuin tässä on jo muutkin todenneet.
Ilmoita asiaton viesti