Minne menet, käteinen?

Keräilijänä minua kiinnostaa keräilyn ja keräilykohteiden nykytila ja tulevaisuus.

Luin Twitteristä Turun Kupittaan Citymarketin kauppiaan toteamuksen, että käteistä rahaa oli käytetty viime vuonna alle 10 % heidän kassamaksuissaan. Kortti vinkuu, ja esim. itsepalvelukassat eivät käteistä huoli.

Pienet kaupat ovat alttiina ryöstöyrityksille. Kun katsoo Googlella tietoja asiasta, ryöstöuutisia on paljon. Käteistähän ryöstöillä haetaan. Tämän aamun uutisissa oli tieto Mikkelissä sijaitsevasta marketista, joka päättää luopua käteisen käytöstä (linkki). Tässä ei ole kyseessä palvelun kätevyys, vaan ryöstelyn eliminointi, joka vaaransi jo koko toimintaa. Henkilökunta tunsi olonsa liian turvattomaksi. Mutta käteisen käyttö vähenee tästäkin, pakon sanelemana?

Kiinassa kokeillaan jo digivaluuttaa setelien korvikkeena (linkki).

Eurokolikoiden kerääjänä seuraan uusia kolikkojulkaisuja. Suomessa ei vuoden 2018 jälkeen ole julkaistu täysiä uusia kolikkosarjoja (5 snt – 2 €) ns. normaaliin kiertoon. Eikä niitä ilmeisesti tule tänäkään vuonna (Julkaisuohjelma, linkki). Vuonna 2019 julkaistiin 2 € sekä 5 snt kolikkoja (linkki) ja vuosina 2020, 2021 vain kahden euron kolikkoja. Kaikkina vuosina on julkaistu 2 € käyttöjuhlarahoja, kuten esimerkiksi Väinö Linnan 100-vuotispäivän kunniaksi, jonka voi löytää lompakosta. Lisäksi julkaistaan pieniä määriä täysiä kolikkosarjoja keräilijöille kartonkipakkauksessa. Ne toki saa normaaliin käyttöön, kun purkaa blister-kuoren. Juhlarahat 5 € – 100 € eivät kassalle kelvanne.

Eli lompakkoon milteipä harvinaisuuksiksi muodostuvat suomalaiset vuoden 2019 – 2022 kolikot arvoilla 5 snt – 2 € (1 snt ja 2 snt ei käytössä). Syy ei voi olla muu, kuin käteisen käytön tarpeen väheneminen.

Onko käteisen käyttö huoltovarmuuskysymys? On aina niitä, jotka eivät voi käyttää digitaalisia maksumuotoja, vaikkakin Mobile Pay’t, itsepalvelukassat tms. digi- ja korttimaksaminen ovat jo arkea.

Sama asia on paperikirjeiden ja postimerkkien käytössä. Esim. Kela ja Verohallinto saavat vielä paljon paperista postia postimerkeillä ja näiltä tahoilta ollaan oltu huolissaankin siitä, miten turvataan niiden asiointi, jotka eivät nettiä ja digiä voi käyttää (linkki). Kerään myös postimerkkejä, ja kun olen ihmetellyt niiden edelleen suuria julkaisumääriä, minulle on sanottu, että on niitä, jotka tykkäävät kirjeitä ja kortteja lähetellä. En usko, että näiden tarve on enempää kuin 10 % postimerkkien julkaisumäärästä, muttei siitä enempää. Suurempi määrä on varmasti nuo viranomaisasiointiaan hoitavat.

Postimerkkien osalta on ilmeistä, että uusien postimerkkien julkaisu loppuu jossain vaiheessa ja paperikirjeen kuljetuksen maksu korvataan muulla järjestelyllä. Kuten esimerkiksi jo Islannissa tehtiin, kun maksun voi hoitaa tekstiviesti-koodilla. Mutta miten käy käteisen rahan kanssa? Vaikka käteinen raha olisi huoltovarmuuskysymys, niin eihän saa bensaa tai maksalaatikkoa kaupasta ostettua, jos digitaaliset kassat eivät toimi.

Joku keräilijä jo fantasioi, että jos digijärjestelmät romahtavat, paperinen Posti kulkee ja Kusti polkee taas. Ja käteinen vaihtaa omistajaansa? Vaikka se valtava aurinkopurkaus (”Avaruusmyrsky” linkki) tulisikin, yhteiskunta olisi vaikeuksissa ehkä 2 kuukautta ja pidempäänkin. Mutta järjestelmät ajettaisiin takaisin ylös, ilman että jonnekin 70-luvun paperijärjestelmiin pysyvästi palattaisiin. (Ja jos pankkitilien saldot nollautuisi, niin olisiko siitäkään apua, että olisi tiennyt nostaa tilit käteisenä tyhjäksi ja tallettanut patjan alle?)

Keräilijälle toki kohteen julkaisumäärän pieneneminen johtaa sen harvinaistumiseen.

P.S. Rahamuseon seminaarissa 10.5.2022 todetaan, että käteistä pääasiallisena maksuvälineenään käyttää alle 10 % kansalaisista (linkki). Kaupoille kyse on käteisen käsittelyyn liittyvistä kustannuksista, mutta toisaalta myös siitä, että on suotavaa olla vaihtoehtoisia kilpailevia maksutapoja.

P.P.S. Ruotsissa arvioidaan, että viimeinen kruunuseteli palautuu keskuspankkiin vuonna 2030 (linkki). Ruotsissa ja Suomessa ollaan digimaksamisessa monia muita Euroopan maita edellä.

P.P.S. Euroarvoisten kolikoiden ja setelien keräilystä kiinnostuneille, Suomen Numismaattinen Yhdistys on julkaissut Tietopankin (linkki), johon kerätään tieto kaikista euroarvoisista rahoista. Myöhemmin tietopankki laajenee muihin numismaattisiin keräilykohteisiin.

0
Jukka Konttinen

Mielipiteet ovat omiani, yksityisenä kansalaisena.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu