Perinteinen iskelmä poptähtien rekvisiittana
Tanssi-iskelmän harrastajat ovat ihmetelleet, kun Emma-gaalassa tai Iskelmäradion äänestyksissä eivät heidän artistinsa kelpaa edes ehdolle (linkki). Kuten esimerkiksi formaattiohjelmista julkisuutta saanut Kyösti Mäkimattila tai Syksyn Sävel 2022-voittaja Leif Lindeman. Sama ilmiö toistui Iskelmä-gaalassa Nokia Areenalla.
No, johonkin perinteisen iskelmä-genren edustajat näyttävät kelpaavan: popyhtyeiden rekvisiitaksi tai sampleiksi. Portion Boys teki Matin ja Tepon ”Vauhti kiihtyy”-kappaleesta junttidiscoversion (linkki), joka löi radiohittinä läpi. Ja esitettiin mm. Emma-gaalassa 2022. En usko, että kappale alkuperäisenä versiona olisi moisia kynnyksiä ylittänyt.
Samoin JVG on tehnyt uuden jumputuksen ”Amatimies” (linkki), jossa on pätkä Kake Randelinin ”Pakko painaa pitkää päivää”. Nyt Kake on kutsuttu esiintymään myös JVG:n Olympiastadion-keikalle. Itse kappaleessa Kaken laulu on sämplätty äänenkorkeudeltaan ”pikkuoravaksi”, kuten Kake itse asiasta totesi.
Hyvä että kelpaa edes siihen? Spotify- ja YouTube-kuuntelujen perusteella laskeskelin, että yhtä tanssi-iskelmän kuuntelijaa kohden on 10-30 pop-iskelmän kuuntelijaa. Radiokuunteluissa epäsuhta on ehkä suurempi. Kuten Lauri Tähkän, Arttu Viskarin tai Juha Tapion kuuntelijoiden suuntaan.
Kuka seuraavaksi? Muistuu mieleen myös tapaus, kun nyt edesmennyt Jussi Hakulinen ei hyväksynyt kappaleensa ”Rakkaus on lumivalkoinen” muokkausta Vain Elämää-formaattiohjelmaa varten. Ehkä jotkut perinteiset kappaleet kuten Reijo Taipaleen ”Satumaa” tai Olavi Virran laulut ovat niin pyhiä, että säästyvät sämpläyksiltä?
Useassa suomalaisessa iskelmässä on kuitenkin irlantilainen alkuperä. Tuosta olen päässyt perille kun nykyisin taustalla soitan Irish Country Music Radio kanavaa tietokoneen kaiuttimista. Ja minun iskelmämuisti ylettyy tuonne 1960-luvulla asti kun isä-ukko antoi minulle syntymäpäivälahjaksi radion.
Tosin en muista niitä Ylen ohjelmia mitä kuuntelin mutta minun koulupojan
parasta radion kuunteluaikaa oli ilta. Enkä muista tarkalleen ketkä ja kutka irlantilaispohjaisia kappaleita Suomen radiossa tuolloin esittivät, mutta Pertti Reposen Hootenanny Trion ja myöhemmin Finntrion muistan hyvin. Hepuilla taisi olla myös paljon omaa tuotantoaan irlantilaisen rinnalla.
Ilmoita asiaton viesti
Tuulipukukansan iskelmässä juuret taitaa olla slaavilaisessa melankoliassa. Tai sitten levytettiin ulkomaisia melodioita suomenkielisin sanoin sellaisenaan.
Ilmoita asiaton viesti
Musiikkimaku kehittyy, kun parempaakaan ei tarjota. Esimerkki:
La Cumparsitan ensimmäinen esitetty versio vuodelta 1917 oli Rodiguezin, Firpon ja Verdin musiikkia. Meille tuttu La Cumparsita on Contursin ja Maronin versio vuodelta 1924. Suomennoksen nimellä ”Hiljaa yössä” teki Kullervo vuonna 1953 ja sen levyttivät Olavi Virta ja Metro-tytöt.
Nyt tätä kappaletta soitetaan aika paljon foxina ja luulen syyksi sen, etteivät monet tanssiorkesterit osaa soittaa argentiinalaista tangoa.
Ilmoita asiaton viesti