Eläke???
Ihan vain mielenkiinnosta pari helppoa yleishyödyllistä kysymystä, selvyyden vuoksi parilla eri tavalla kysyttynä: mitä erilaisia eläköitymis instituutioita Suomessa on, ja kuka maksaa mitäkin? Eli mitä vaihtoehtoja Suomessa eläkkeelle jäävällä on, ja miten ne rahoitetaan?
Entä miten Ruotsissa, tai Venäjällä, tai jossain muualla?
Kiitos!
Suomessa on peruseläke eli kansaneläke. Laitoksen sivulta tietoa: ”Kansaneläkelaitos perustettiin 16.12.1937. Aluksi se oli nimensä mukaisesti eläkelaitos, joka huolehti pelkästään kansaneläkkeiden maksamisesta.” Sittemmin vuodesta työeläke alkoi kehittyä. Telan sivulta tietoa työeläkejärjestelmän alkuajoista: ”Ensimmäinen ryhmä, joka sai oman eläkelain, olivat merenkulkijat. Merimieseläkelaki tuli voimaan vuonna 1956.” Lisää tietoa verkosta: ”Edellisten lisäksi eläkejärjestelmään kuuluu sotilasvamma-, liikennevakuutus ja tapaturmaeläkkeet (nk. SOLITA-eläkkeet). Suomessa lähes kaikki ansiotyö kuuluu eläketurvan piiriin. Työntekijä on vakuutettava työntekijän eläkelain mukaan, jos työntekijälle maksettava työansio on kalenterikuukauden ajalta vähintään 62,88 euroa (v. 2022).” Wikipedia kertoo: ”Työeläkejärjestelmä on hallinnoltaan hajautettu. Työeläketurvaa hoitaa yksityisellä sektorilla eläkelaitokset, joiden toimintaa valvoo Finanssivalvonta. Työeläkejärjestelmän yhteiselin Eläketurvakeskus hoitaa hajautetun hallinnon vuoksi joitakin työeläkejärjestelmän toimintoja. Julkisen alan eläketurvaa hoitaa Keva. Kansaneläkejärjestelmää hallinnoi eduskunnan alainen Kansaneläkelaitos.” Työnantajat huolehtivat siitä, että eläkemaksu lohkaistaan työntekijälle maksettavasta palkasta ja siirretään työeläkejärjestelmän rahastoon. Työeläkejärjestelmä on yksi onnistuneimpia suomalaisia talouden alan innovaatioita ja hyvin menestynyt rahoituslaitos. Joissakin yhteyksissä olen allekirjoittaneena moittinut suomalaisia rahoitusjärjestelmiä jälkeenjääneisyydestä, mutta kuitenkin kyseessä on maailman kannalta hyvin edistyksellinen rahoitustoiminta, jossa rahoitus kohdistuu suoraan maan kansalaisiin. Täällä on myös sen juuret, että Gallup-mittauksissa suomalaiset ovat ennätysluokkaa onnellisuuden alalla. Miksi sitten olen huomannut rahoituslaitoksissa jälkeenjääneisyyttä? Kirjoitan aiheesta mm. näin: https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/tarjakaltiomaa/rahoituksen-vuosisata/ ja myös https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/tarjakaltiomaa/rahoitusjarjestelmat-pankit-palveluksessa-v/ Toisin sanoa hyvää järjestelmää on tarpeen kehittää edelleen ja mielestäni edelleen kansalaisrahoituksen suuntaan. Suomessa on vielä muihin pohjoismaihin verrattuna paljon toipilaita mm. käytyjen sotien vuoksi. Emme ole ihmisinä täysin työkykyisiä vielä, vaan monet tarvitsevat henkisten ja fyysisten syittensä vuoksi kansalaisrahoitusta.
Ilmoita asiaton viesti
kiitos paljon kattavasta vastauksesta! tää auttaa mua eteenpäin.
Ilmoita asiaton viesti
löysinkin täältä US:stä paljon tietoa asiasta.
ilmeisesti siis alunperin eläke oli työnantajan velvollisuus. jossain vaiheessa eläkemaksut laitettiin yksityisiin eläkerahastoihin joissa ne kasvoivat korkoa omistajiensa iloksi. rahat olivat työntekijöiden myöhäistettyä palkkaa mutta niitä hallinnoi eläkerahastot ja työnantajien paineet vähenivät. myöhemmin työntekijät alkoivat myös maksaa. ja se helpotti työnantajan paineita entisestään.
jokaisessa vaiheessa työntekijä on ollut oikeutettu vain saamaan omansa takaisin eläkkeenä työuran jälkeen, ei enempää.
Vaikka rahastot voisivatkin paksusti.
Nyt ilmeisesti näitä työntekijöitä, joiden myöhäistetyt palkat eli eläkkeet tuottavat voittoa eläkerahastoille, kiinnostaisi päästä osalliseksi tuosta potista johon heidän palkkansakin on osallinen. Ja tämä on jollain tasolla ilmeisesti toteutunutkin, mutta suurempi osallisuus olisi kenties suotavaa?
Ilmoita asiaton viesti
Olen työntekijänä mukana suomalaisessa eläkejärjestelmässä ja nykyään työ- ja vanhuuseläkkeellä. Mielestäni suomalainen eläkejärjestelmä poikkeaa mahdollisista muiden maiden eläkejärjestelyistä mm. siinä, että se on ns. vakuutusluontoinen eläkejärjestelmä. Työnantajat osallistuvat siihen omalla panoksellaan, jossa hallinnoivat osan työntekijälle maksettavasta palkasta eläkelaitokselle. Kun työntekijä tulee eläkeikään, hän saa kansaneläkkeen, joka tasoitetaan pois työeläkkeestä, joten työeläkejärjestelmässä mukana ollut työntekijä saa työeläkkeen, joka kaikissa tapauksissa lienee erityisesti täyden työuran jälkeen on suurempi kuin kansaneläke. Muut eläkeikään tulleet saavat kansaneläkkeen. Työnantajana Suomessa tavallisesti ovat yksityisen sektorin taloustoimijoita, joten yksityisistä järjestelyistä on kysymys. Toisaalta Suomi tasavaltaisena maana on opittu näkemään kansanlaisyhteiskuntana, jossa konsensus pyritään tuottamaan neuvotteluin työnantajien, työntekijäosapuolten ja valtion hallinnon välille, jossa työriitojakin on palkattu hoitamaan valtion puolesta sovittelija.
Tiedä häntä, olenko väärässä siinä, että joissakin länsitalouden maissa työntekijä maksaa itse suuremmasta palkastaan osan pankkisäästöksi odottamaan eläkkeelle pääsyään. Siellä se suuri potti odottaa. Kunnes joku tärkeä lähimmäinen pyytää asuntovelan takaajaksi. Kun ei sitten ole hänestä maksajaksi, koko potti menee sen velan takuudeksi. Muutoinkin suuret kerralliset rahasummat ovat monenlaisen himon ja ahneuden kohteeksi. Ainakin monissa elokuvallisissa näkymissä nähdään hyvinkin vanhoja papparaisia ja mummoja vielä täydessä työn touhussa, jos terveyttä riittää ja pakkohan se on, että riittää. Samojen maiden elokuvissa nähdään myös kujat ja sillanalukset täysin asuttuina.
Mielestäni ei suomalaiset eläkelaitokset ovat tuottaneet toimivan ratkaisun eläkkeiden maksuun. Pidän ihan luonnollisena, että niissä on pääomia kattamaan erilaisia suhdanteita. Ehkä myös työhön osallistumisen motivaationa toimii eläke uran päätteeksi.
Ilmoita asiaton viesti