Kaikki mainonta on verolle pantava.

Siitä lähtien kun … no radiosta lähtien on ollut myös mainoksia. Sitä ennen oli lehtiä joissa oli mainoksia. Sitä ennen oli lennätin ja posti, joissa ei varmaan häiritsevissä määrin ollut mainoksia. Jos oli, niin niissäkin epäilemättä toiminnan mahdollistajat vain enimmäkseen muistuttivat maanmiehiään ja -naisiaan siitä kuka maksaa viulut.
Radion pystyi laittamaan pois päältä halutessaan. Niinkuin toki puhelimenkin.
Radio ei kuitenkaan tarjonnut pankkiyhteyttä ja etätyötä, eikä ylipäänsä minkäänlaista vastauskanavaa. Se piti hoitaa puhelimelle, tai perinteisellä postilla.
Elämä oli leppoisaa ja takapajuista.

Takapajua ei enään ole. Jokainen on oman elämänsä polttopisteessä, eikä kanavaa pysty täysin sulkemaan.
Aivan normaaleja yhteydenpito- ja elämänhallintakanavia häiriköi loputon tulva kaikkea mitä maailmassa on. Ja vielä enemmän.
Mitä tekee tarinan sankari?
Vaihtoehdot vilkkuvat ja vilistävät silmissä kuin nurkissa kipittävät hiiret, nopeammin kuin hän ehtii miettiä mistä oli äsken kyse.
Ei tarvitsisi kuin valita.
Mutta entä jos seuraava vaihtoehto onkin parempi? Otanko tämän vai katsonko vielä?
Toiminta muistuttaa jonkinlaista uhkapeliä, jos minulta kysytään. Eikä muuten juurikaan kysytä.

Mainonnan tarkoitus on tuoda ihmisten tietoisuuteen asioita joita voi ostaa. Enimmäkseen. 99 prosenttisesti…
… tai alle.
Mainoksethan voisivat olla nimittäin myös vain valkoista tekstiä mustalla pohjalla. Tai toisinpäin.
Ne eivät kuitenkaan näytä sellaisilta?
Miksi ne välkkyvät ja pauhaavat ja herättävät suuria tunteita?
Ne ovat käsittääkseni pirun kalliita, joten miksi edullisempi mustavalkoinen teksti ei kelpaa?
Miksi mainoksia on kaikkialla kaupungissa, teiden varsilla, julkisissa liikennevälineissä, ja jopa kotona?
Ja krhm… Suurinta osaa noista mainoksista ei kukaan ole edes nähnyt. Koska ihmiset katsovat, aina kun mahdollista, puhelintaan.
He keskustelevat ystävien ja perheen kanssa ja tuijottavat … asioita … ja mainoksia.
Ihmisten asiat eivät kuulu minulle. Mutta ne mainokset siellä välissä ovat samoja mainoksia joita itsekin katson.
Ne hidastavat tietokoneen, eli näköpuhelimen toimintaa, keskeyttävät jatkuvasti kaiken vähänkään mielenkiintoisen mitä onnistun löytämään, pilaavat jokaisen pelin ja elokuvan ja sarjan mitä nään ja kuluttavat huolestuttavan suuren osan elämäni tunneista.
Ne tekevät tiedonhausta raastavaa taistelua tyylimyllyjä vastaan, ja vesittävät kaikki hyvät tarkoitusperät mitä tietotekniikan kehityksellä on ikinä ollut.
Ylitsepursuava mainonta syö sähköä ja energiaa kuin krokotiili, ympäri kellon, ympäri vuoden, niin paljon kuin sitä riittää, kaikkialla missä n. 5V:n ja 0,5A:n tasajännite on mahdollista. (Suurinpiirtein?)
Eikä se tuota mitään!
Jos kaikki mainosten syömä energia ja työtunnit saataisiin hyötykäyttöön …. miettikää nyt!?
Toki niitä ei voida kieltää lailla tai kokonaan lopettaa muilla keinoin, mutta kai asialle jotain on tehtävissä? Tilanne on naurettava. En ole ajanut sähköautoa, mutta voin kuvitella ettei tarvitse laittaa edes radiota päälle saadakseen mainontaa niskaansa. Mainonta häiritsee jopa luonnon kiertokulkua.

Mainonta huonontaa elämänlaatua, tuhlaa luonnonvaroja ja energiaa, ja sille tulee määrätä haittavero.
Se luo valosaastetta etenkin kaupunkeihin, mutta häiritsee luontoa merkittävästi myös ja nimenomaan maaseudulla, missä luonnonvaraista luontoa vielä on jäljellä.
Ihmisille jatkuva mainonta aiheuttaa levottomuutta, unettomuutta, vastuutonta taloudellista toimintaa, luottotietojen menetyksiä, masennusta, ahdistusta jne.
Haittavero vähentäisi mainoksista aiheutuvia haittoja, sekä taloudellisia kannustimia mainontaan.

Lisäksi mainonnalle tulee määrätä oma sosiaalinen tilansa, jonne ihmiset voivat mennä katsomaan mainoksia, sen sijaan että niitä pakkosyötetään häiritsevästi elämälle keskeisten inhimillisten ja yhteiskunnallisten toimintojen yhteydessä.

Sokerille määrätään jo veroa. Ja täytyy sanoa että vanhana tupakoitsijana tiedän miltä se tuntuu. Ja se toimii. Itse en käytä sokeria, mutta olen nähnyt mitä se tekee elimistölle ja hampaille, joten mielestäni on ihan ok että sokerin käyttäjät maksavat yhteisistä terveydenhuoltokuluista heille kuuluvan osansa.

On yhteiskunnalta vastuutonta antaa nykyisenkaltaisen, kaikille elämänalueille väkisin tunkeutuvan mainontakulttuurin jatkua. Se vääristää kansantaloutta, loukkaa ihmisoikeuksia ja yksityisyyttä, sekä rapauttaa koko järjestäytyneen yhteiskunnan kykyä elämää ylläpitävään toimintaan!

… myönnetään että pornoa on internetissä myös aika paljon. näin siis ainakin luin yhdeltä internet-sivustolta.
En toki tahtoisi mitenkään rajoittaa minkäänlaisen korkeakulttuurin mahdollisuuksia saavuttaa yleisöään, mutta onhan sillekin taiteenlajille – ilmeisesti – omat sivustonsa jonne asiasta kiinnostuneet voivat mennä tutustumaan siihen.
Mitä siellä nyt sitten ikinä onkaan.
Ihoa ja eritteitä.
Se ei kuitenkaan vaikuta esim. luontoon, eläimiin, hyönteisiin ja kasveihin, toisin kuin tarpeettoman suuret valosaastemäärät jotka elinympäristöämme kuormittavat.

Mielestäni mainostamiseen sovellettavia lainsäädäntöä, niiden tulkintaa ja yleisiä sovinnaisuuskäytäntöjä tulisi kenties saada muutettua siihen suuntaan että ne paremmin vastaisivat nykyaikaisia vaatimuksia yksityisyydestä, yksilön ja yhteisöjen suvereniteetistä ja oikeudesta mielekkääseen olemassaoloon, elämään ja arkeen, sekä että niissä kiinnitettäisiin huomiota alan tuhlailevaan ja vastuuttomaan energiankäyttöön – etenkin verkkoympäristössä mutta myös esim. kaupunkivalaistuksessa. Pikaisia konkreettisia toimenpiteitä tarvitaan yhteiskunnan sosiaalisen tilan sekä luonnon tarkoitukselliseen häiritsemiseen toistuvasti syyllistyvän toiminnan minimoimiseksi, sekä lailla rangaistavaksi teoksi tuomittavaksi.