Pari sanaa retkeilystä. Etenkin löytöretkeilystä…

… mutta itseasiassa myös itse löydöistä, sekä erityisesti löytöjen nimistä ja nimeäjistä, että vähäisemmin osin myös heidän nimittäjistään.

Mietin nimittäin hiljattain että kauankohan Kolumbuksella kesti tajuta ettei ollutkaan käynyt Intiassa? Otin esille wikipedian ja selvisi, ettei hän kerennyt tajuta sitä koko elämänsä aikana.
Sama koski kaikkia sen ajan eurooppalaisia, mitä ilmeisimmin molemmin puolin Atlantin valtamerta.
Polynesialaiset olisivat osanneet kertoa asian oikean tolan jo pari tuhatta vuotta aiemmin.

Vasta Amerigo Vespucci, kymmenisen vuotta Kristofferia myöhemmin tajusi käyneensä uudella mantereella. Ja manner nimettiin Amerikaksi.
En saanut selville nimesikö hän sen itse, vai tekikö sen joku muu hänen puolestaan.
En myöskään saanut varmuudella selville sitä, kutsuttinko löydöstä tosiaan Intiaksi Kolumbuksen ja Vespuccin visiittien välisenä aikana.
Löytöretkeilijöiden luonteenlaatuun enempää perehtymättä – mutta asian suhteen jotakuinkin ennakkoluuloisena – veikkaan nimittäin että juuri löydettyä intialaisten kotia kutsuttiin tuon aikaa mahtipontisesti Kolumbiaksi, Kristofferin mukaan.
Siitä olen aika varma että paikalliset tuskin osasivat kutsua mannerta millään noista nimistä.

Kymmenen vuoden päästä noista tapahtumista, Espanjalaiset ylittivät viimein Tyynen valtamerenkin, ja löysivät itä-Aasian. Sekä kaiketi myös polynesialaiset.

Kesti kuitenkin vielä 30 vuotta että portugalilaiset – joita niinikään eurooppalaisiksi usein kutsutaan – löysivät vihdoin Japanin.
Jossa oli sisällissota.
Ja he tarvitsivat kipeästi aseita.

En saanut vielä selville kuinka nuo Tanegashimalle onnettomasti haaksirikkoutuneet portugalilaiset oikeastaan pääsivät takaisin kotiinsa, mutta wikipedia tiesi kertoa matkan Portugalista takaisin Japaniin kestäneen n.2-3 vuotta.
Päättelin siitä, että kauan kaivatut aseet löysivät tiensä Japaniin vajaan kymmenen vuoden päästä haverista. Riippuen kaiketi siitä olivatko aseet ja laivat jo valmiita lähtöön, vai pitikö niitä varten käynnistää uusia teollisuuslaitoksia.

Samaan aikaan Kustaa Vaasa perusti Helsingin, ja Mongolit piirittivät Pekingiä.
Istambulia luultiin virheellisesti Konstantinopoliksi vielä seuraavat 400 vuotta, mutta hetimiten kun asiaan oli tullut selvyys, Paul Otlet vuonna 1934 kehitti idean maailmanlaajuisesta tietoverkosta.

Kuuta ei tarvinnut edes löytää. Se löysi sekä nimesi itse itsensä, ja valloitettiin joskus reilun kolmenkymmenen vuoden päästä äsken mainitun Paul Otletin kehittämän idean julkaisusta.
Vieläkään, jotakuinkin 50 vuotta myöhemmin, sinne ei kaiketi olla viety aseita. Ei edes kelvollista internettiä, uskontoa, tai vapaata markkinataloutta ja demokratiaa.
Käsittääkseni ainoastaan joitain auton romuja, sekä kenties muutama lipputanko.

Entä valloittaako Intia nyt kuun, vai onko kyseessä puhtaasti turistimatka eurooppalaisten viimeiseen siirtomaahan?

Voin toisaalta myös kuvitella vanhan löytöretkeiljöisen hierovan tyytyväisenä käsiään: ”Onneksi kerkesimme jo valloittaa avaruuden, joten ottakaa vaan se kuu. Kjähkjähkjäh. Mutta odottakaapa vaan kunhan saamme tullilaitoksen lähetettyä kiertoradalle. Buahahaha!”

(Pahoittelut mahdollisista asiavirheistä. Mikäli tarina ei joiltain osin vastaa täysin todellisuutta ja haluatte reklamoida, suosittelen ottamaan yhteyttä heidän asiakaspalveluunsa.)