Yhteiskunnan tukipilarit

Jos ainoa työkalu on vasara niin kaikki ongelmat näyttävät nauloilta.
Suomi on pysynyt pystyssä ahkeralla vasaroiden tekemisellä, ja siksi maamme on naulattu kasaan kuin mikäkin liiteri. Todettakoon kuitenkin että siitä on tullut melkoisen iso ja hieno liiteri. Mutta tämän ei voi hyvällä tahdollakaan sanoa tuovan tuottoa, tai edes meille tuottoisia investointeja. Se on toki näyttävä kyhäelmä, ja tarjoaa hienot puitteet kaikenlaiselle toimeliaisuudelle. Siellä on työntekijänkin mukava puuhastella. Ongelma on se että ainutlaatuisuudessaan se on myös hieman kallis ylläpitää, ja moniin sen palveluihin ei edes kaikilla paikallisilla ole varaa. Näin siis talouden näkökulmasta. Inhimillisestä näkökulmasta taas tuo on vain yksi omituinen lause, sillä kyhäelmän olemassaolo on siihen sijoitettujen resurssien hankkimisen syy. Toisinsanoen, se ei ole ostos, vaan enemmänkin syy tehdä ostoksia tai töitä ylipäänsä.
Syy on oma ja yhteinen hyvinvointi, ja sitä on alettu pitää itsestäänselvyytenä, ja ylimääräisenä kuluna, ja se on johtanut sen arvon alenemiseen.
Elämällä ei ole arvoa jollei se ole laskettavissa ja siitä ei irtoa lisäarvoa, jolloin se on itseasiassa vain taakka.
Tämän tosiasian torjumiseksi vasaroita on tehty ja myyty läjäpäin, ja nauloja on hakattu ja määrätty hakattavaksi neljän vuoden sykleissä jo ties kuinka monta kymmentä vuotta.
Nyt vasaroiden ja naulojen vienti sakkaa, eikä meillä ole varaa kuin ulkomailta tuotettuun halpatyövoimaan. Näin siksi että markkinoilla toimijat kilpailevat suuruudesta ja mammonasta keskenään, ja heille on kannattavampaa ja tehokkaampaa yrittää ottaa kilpailijalta kuin tehdä vasaroita ja nauloja. Niitä on maailma täynnä tehtaiden tuottaessa koko ajan lisää, ja niiden ottaminen tarvittaessa vaikka väkivalloin on helppoa kuin karkin vieminen lapsilta.

Tämä meidän liiteri on tällä hetkellä puristuksissa palvelinhallien ja panssarivaunujen välissä, ja hiiret nakertavat sen lautoja jo kattorakenteissa asti.
On ehdotettu, monesti pienessä maistissa, että puretaan koko liiteri, ja naulataan itäraja kiinni. Annetaan etelänmaalaisten tehdä töitä taivasalla, ja vaihdetaan vasarat virtuaalilaseihin ja naulat neurolepteihin.
Niin toimii dynaaminen ja vihreä nykypäiväinen hyvinvointimarkkinatalous.
Tässä on toki havaittavissa huomattavia riskejä, joista osa olisi selvitettävissä – tai jopa jo selvitetty – ja korjattavissa aika vähälläkin vaivalla. Mutta niinkuin totesin aiemmin, näiden rakentamiemme puitteiden käyttö on hyvin kallista ja toivottoman hidasta, ja lisäksi ei ole ikinä oikein minkäänlaisia takeita tai edes ennakkokäsitystä siitä minkälaisen tuotoksen tämä härveli loppujen lopuksi tällä kertaa sisuksistaan punnertaa ulos. Suomi jakautuu niihin jotka jaksaa vielä uskoa punnertamisen ratkaisevan kaiken, ja niihin jotka laittavat uskonsa punnertamisen aiheuttaman aivoverenvuodon ratkaisevan kaiken. Potilas menetetään ja luonto ottaa vallan.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu