Lukukokemus – ”The Great Acceleration: An Environmental History of the Anthropocene since 1945”
Antroposeeni on viimeisen kymmenen vuoden aikana yleistynyt käsite jolla tarkoitetaan ajanjaksoa jolloin ihmisen toiminta on vaikuttanut maapallon geologisiin, kemiallisiin ja fysikaalisiin prosesseihin.
Great acceleration – suuri kiihdytys – kuvaa ajanjaksoa toisen maailmansodan jälkeen jolloin ihmiskunnan vaikutus on kasvanut suunnattoman paljon. Yksin maapallon väestö kolminkertaistui vuoden 1950 noin 2,5 miljardista ihmisestä tämän päivän noin 7,5 miljardiin, moottoriajoneuvojen määrä 40 miljoonasta 850 miljoonaan. Samalla kyseessä on ajanjakso joka ei voi sillaisenaan toistua (ainakaan maapallon resurssein) – ei ole enää isoja jokia padottavaksi tai valtavia kalansaaliita pyydystettäväksi.
J.R. McNeillin ja Peter Engelken teos maalaa suuria linjoja havainnollistaessaan tämän ajanjakson vaikutuksia ympäristöön ja luonnon hyödyntämisen vaikutuksia ihmiskuntaan etenkin kolmessa ensimmäisessä pääluvussa ”Energia ja väestö”, ”Ilmasto ja biodiversiteetti” sekä ”Kaupungit ja talous”. Viimeinen pääluku “Kylmä sota ja ympäristöajattelun kulttuuri” kuvaa ajanjaksoa varjostaneen kylmän sodan vaikutusta ympäristöön ja toisaalta ympäristöajattelun nousua merkittäväksi poliittisiin päätöksiin. On mielenkiintoista ja absurdia havaita että vaikkapa maailman kalakantojen kestävyyden “Maximum Sustainable Yield” ajattelussa toisen maailmansodan jälkeen pohjanäkemyksenä oli että kalastus lähinnä kasvattaisi kalakantoja…
Teosta rikastuttavat erilaiset mikroesimerkit, olipa kyse Ken Saro-Wivasta tai Lontoon hernerokkasumusta. Samalla runsaat esimerkit nähdäkseni haittaavat lukukokemusta. Sen sijaan että pureuduttaisiin vaikkapa yhteen esimerkkialueeseen jäävät esimerkit fragmentaariseksi pintakuohuksi jotka toisaalta voinevat johdattaa lukijan perehtymään uusiin alueisiin.
Kaiken kaikkiaan teos toimii mainiona taustalukemistona syventyessä toisen maailmansodan jälkeiseen historiaan joka tuppaa jäämään niin koulujen historianopetuksen oppimateriaaleissa kuin populaarikulttuurissa vuosisadan alkuvuosikymmenien draaman jalkoihin. Toisen maailmansodan jälkeinen aika on kuitenkin se jolloin lähes kaikki elossa olevat ihmiset ovat syntyneet tai ainakin eläneet aikuiselämänsä.
John Robert McNeill; Peter Engelke: “The Great Acceleration: An Environmental History of the Anthropocene since 1945”. Belknap Press 2016, 288s.
Tuohon voi lisätä vain, että ”tämän päivän” noin 7,5 miljardia oli totta, kun kirjaa kirjoitettiin. 8 miljardia menee rikki ennen vuodenvaihdetta.
Ilmoita asiaton viesti
Totta, vuodesta 2015 on jo seitsemän vuotta. Jotenkin aina oman elinaikansa ajan muutokset on hankalampi havaita kuin historian. Vuodesta 1932 vuoteen 1939 oli selkeästi seitsemän vuotta mutta vuosi 2015 äskettäin. Vuodesta 1989 vuoteen 2022 on vain vähän aikaa mutta vuodesta 1945 vuoteen 1912 selkeästi 33 vuoden ajanjakso… 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Heh joo:
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/jpvuorela/38-vuotta/
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos vinkistä! Hieno esittely tärkeästä kirjasta.
Ilmoita asiaton viesti