Pojat on tappajia

Minussa on aina aiheuttanut syvää turhautumista kaikenlainen lasten kesken tapahtuva fyysinen nahistelu. Lapsuudessani siihen suhtauduttiin aivan kuin pieni nujakka olisi terveen lapsen merkki. Pojat on poikia.

 

Minä koin varsin ahdistavana ja vastenmielisenä jos joku toinen poika tai tyttö kajosi fyysiseen koskemattomuuteeni. Tai eihän sellaista siihen aikaan tunnettu. Jos olit erilainen niin olit vapaata riistaa. Samoin taitaa olla tänään.

 

Minulta ei tänäkään päivänä heru ymmärtämystä moista touhua kohtaan. Jokainen paini, kädenvääntö tai sormikoukku on vain väkivallan esiaste joka saattaa johtaa pahempaan.

 

Miten monta iskua, kuristamista, tönimistä ja muuta väkivallan tekoa  – joiden syytä en tiedä – olenkaan ottanut vastaan vain siksi, että pojat on poikia. Ja miten paljon häpeää ja huonommuuden tunnetta ne ovat aiheuttaneet.

 

Olen usein miettinyt, että mistä juontaa ihmisen tarve alistaa toista. Suomeksi sanottuna: mitä tarvetta palvelee perisuomalainen tapa vetää toista turpaan ilman syytä. Siitähän ei seuraa muuta kuin lyömisen ilo. Aiheuttaako pahoinpitely lyöjälle mielihyvää. Juontaako tuollainen käytös katajaisen kansamme juurista vai esiintyykö sitä myös muiden kansojen parissa.

 

Luin juuri Tiia Palménin kirjan Koskelan teinisurma (Deadline-kustannus) jossa kolmen pojan tarve hakata neljättä johti lopulta uhrin julmaan, nöyryyttävään ja tuskalliseen kuolemaan. Se kestää monta tuntia kun nyrkillä tapetaan. Välillä nuo hirviöt häpäisivät uhriaan virtsaamalla tämän päälle.

 

Kirja pyrki ymmärtämään tapahtunutta kaikkien kannalta, mutta minulle jäi sen luettuani päällimmäiseksi tunteeksi turhautunut viha tekijöitä kohtaan. Oliko pakko tappaa toinen, varsinkin kun yksikään noista kolmesta ei pystynyt sanomaan mitään syytä teoilleen.

 

Siitä huolimatta joku heitäkin puolustaa. Joku lakimies vaatii heille lievempiä tuomioita. Uhria ei puolustanut kukaan. Kukaan ei ollut vaatimassa hänelle parempaa elämää silloin kun hän eli ja tuo kolmikko terrorisoi häntä. Nyt se puolustaminen on turhaa.

 

Mikä vittu tätä kansaa vaivaa: kiusataan, hakataan ja tönitään. Ja toiset katsovat vierestä. Koskelan uhrin pahoinpitelynkin oli kaksi naista nähneet, mutta eivätpä puuttuneet siihen kuin sanallisesti.

 

Moni hymyilee vinosti K-Kaupan kampanjalle pitää liikkeensä kiusaamisvapaana vyöhykkeenä, mutta se on sentään konkreettinen teko kiusaamisen, ja siten myös väkivallan, estämiseksi. Kunpa muutkin tekisivät samoin.

Sakari Kuosmanen: Maan korvessa kulkevi lapsosen tie.

 

+4
Jussi Kolehmainen
Tampere

Työläinen Tampereelta - punaisempi kuin Paavo M. Petäjän kasvot, mutta siitä huolimatta oikein hurmaava.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu