Mitäs me mököttäjät

Kuva: Kai Iltanen

Introvertin vastaisku
Kun tällainen huippuunsa viritetty mököttävä introvertti asuu talossa, joka suomalaisten lähiötalojen lailla on täynnä laajakatseisia, avaramielisiä ja hyväsydämisiä mummoja ja pappoja, ystävällisiä täti- ja setäihmisiä sekä hyvin käyttäytyviä nuoria ja lapsukaisia, niin korona on tuonut pientä helpotusta elämän kuvioihin. Kun aikaisemmin yritin luikkia huomaamatta juna-asemalle, niin eikös jonkun kulman takaa tullut hymyilevä mummo ja halusi kertoa elämänsä ihanaa tarinaa. Siinä meni juna ja yritys ehtiä työpaikalle kun piti kuunnella ja esittää empaattista – ettei totuus eli mököttäjyysi paljastuisi.

Nyt kaikki on toisin. Luikkiessani luimistellen juna-asemalle, ennen niin ystävällisen puheliaat koiraa taluttavat naapurit vaihtavat jo ajoissa tien toiseen laitaan eivätkä ole tuntevinaan. Voi kuinka mököttäjän mielessä läikähtää lämpimästi; en ole yksin! Mököttäminen on levinnyt naapureihin ilahduttavalla voimalla. Yksi puhuu ja toinen naureskelee itsekseen. Koronan kautta maailma vapautuu kun saamme olla pikkuisen hei-hei. Onko sen niin väliä? Eipä todella, ei-ei – kohtuudella tietenkin.

Uusi elämäntyyli
Suomen BKT tuskin toipuu koskaan tästä koronakriisistä. Synkistelenkö? Ei, käytän vain kokemusperäistä asiantuntijuuttani. Kun ihminen on mököttänyt kyllin kauan vaimonsa ja lastensa kansa neljän seinän sisällä, olkapäällä odottanut mökkihöperyys iskee yllättäen, loppupeleissä hyvällä tavalla; on ryhdyttävä keksimään uusia ratkaisuja.

Aikaisemmin ostelimme autoja, kodinkoneita, vaatteita, kaikenlaista, osin turhaan osin ehkä tarpeeseenkin, vaan koronan jälkeen tässäkin kaikki on toisin. Emäntä huomaa, että tiskikone on turha koska tiskata voi käsin, sama pyykin kanssa. Maaseudulla palataan takaisin 1950-luvun hyviin aikoihin ja pyykki pestään muuripadoissa. Kesäisin pyykätään järvenrannalla, samalla uidaan, kahvitellaan ja työ lomassa nautitaan kesästä ja ennen kaikkea elämästä. Talvella, jos järvi jäätyy, huuhdotaan pyykki avannossa. Ihanaa vihreää elämää.

Juodaan kaffet kotona
Kun meikäläinen mököttäjätkin juuri oppi nauttimaan ravintolapalveluista ja käymään drinkillä tai cappuccinolla, niin korona osoitti tuon olleen turhaa. Niin kaffet kuin drinkit voi nauttia kotona ja katsoa kun TV:n kanavilla samat julkimot kokoontuvat studiopöydän ääreen yliarvioimaan juttujaan ja aliarvioimaan katsojia. Joskus on vaikea päättää ovatko nuo hyviä vai huonoja uutisia tai että pitäisikö olla huolissaan, parasta lienee vain tehdä diili ja etsiä maajussille morsianta ja haluta miljonääriksi. Kun koronakakkua on lusittu kesän yli, paremmissakin perheissä imetään tv:n tarjoama viihde nikottelematta. Näin toteutuu Spede Pasasen syvällinen ajatus: ”Ellei kansan maku parane, minulla riittää töitä.”

Loppupeleissä kotona mököttäminen ei olekaan niin paha. Kun emme lähde Thaimaahan, säästyvät lentoyhtiön löpöt ja koneet. Ilmasto kiittää. Kun emme lähde Lappiin, säästyvät rahat eikä autoon kerry turhia kilometrejä. Kukkaro kiittää, kuluttajavetoinen talous voi olla erimieltä.

V-käyrä
Talouden geelitukkaiset erityisasiantuntijat väittelevät onko talouteemme tulossa U:n vaiko V:n muotoinen korjauskäyrä. Olipa tuo taloutemme tulevaisuuskäyrä minkä muotoinen tahansa, niin tällä mököttäjällä on jo koronan tässä vaiheessa hyvin kehittynyt V-käyrä.

Hyvä korona-ajan harrastus
Iltalenkilläni näin kuinka jo varttuneessa iässä oleva nainen noukki pihdeillä roskia pussiin. ”Teette arvokasta työtä”, oli pakko todeta. Nainen nauroi, sanoi olevan hyvä ja hyödyllinen tapa viettää aikaa ulkona.
Nainen halusi kertoa kuinka lapsenlapset olivat valittaneet etteivät pääse mummin ja papan luokse; ”siellä kun on nyt se ko… ko…”, lapsi oli etsinyt oikeaa sanaa…. ”niin kun siellä on se… konkurssi”, lapsenlapsi lopulta muisti sopivalta kuulostavan sanan. Nainen jatkoi roskien noukkimista ja minä matkaani.

PS = post scriptum eikä se miksi se Puheenvuoron puolella miellettäisiin – pois, pois politiikka täältä.
Milloin arvioitte elämän normalisoituvan?
Hauskaa Vappua!

jussiosmola

Riippumaton keinahdellessa ainoa huoleni on - en koskaan voi olla täysin riippumaton.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu