Saunotko varmasti oikein?
Jutussa ei käsitellä energiakriisiä eikä saunomisen kustannuksia ensitalvena. Tässä on kysymys pelkästään saunomisesta – meillä ja vähän muuallakin.
Osaammeko me suomalaiset saunoa?
Löysin ”arkistostani” (lue: sanomalehti- ja paperikasasta) jotain muka kiinnostavaa. Löytö oli laminoitu A4 kokoinen arkki, jossa värikuvin ja tekstein opetetaan saunomaan oikein. Aihe jopa huvitti: Emmekö me suomalaiset muka osaa saunoa? Kuka voi opettaa suomalaista suomalaisuuden syvimmän symbolin, saunomisen, salaisuuksissa. Onhan meillä saunaan vahva tuntuma vauvasta vaariin.
Aluksi en muistanut mistä olin saunomisohjeet saanut. Muisti palaili. Taisin ostaa sen kirppikseltä, koska saunomisohjeet suomalaisille tuntuivat hassulta, ja se toi mieleen erään vanhan tapahtuman ja samankaltaiset saksankieliset saunomisohjeet.
Saunominen on tarkkaa puuhaa
Olin joskus suomalaisryhmässä pidemmällä ”keikalla” tanskalaisten, norjalaisten ja itävaltalaisten kanssa. Ja minne suomalaiset menemmekin, me rakennamme aina saunan. Mutta niinpä olivat rakentaneet pohjoismaalaiset sekä itävaltalaiset. Kerran alppimaan saunan pukukopissa näin samanlaisen saksankielisen opastaulun kuin tuo mainitsemani kirpputorilta löytynyt.
Saksankielinen opastaulu paneutui yksityiskohtaisesti saunomisen ”salaisuuksiin”, opasti minuutin tarkkuudella miten saunotaan, peseydytään, kuinka monta minuuttia ollaan löylyssä ja kuinka vilvoitellaan. Ja kas – aivan samoin neuvotaan tässä ”arkistostani” löytyneessä suomenkielisessä taulussa.
Saunomista saksalaisittain
Siitä sitten tuli mieleen kuinka aina Hampurissa käydessäni paikalliset Suomen ja saunan ystävät vievät minut yleiseen saunaan – ja sehän onkin nautinto. Kuten tiedämme, saksalaiset rakastavat nakuilua. Niinpä siellä miehet ja naiset saunovat yhdessä – alasti. Tosin, kun uimahallissakin naiset ja miehet kuljeskelivat alasti, se tuntui hiukan oudolta.
Saunoja Hampurissa oli monenlaisia: hämäriä, kuumempia ja viileämpiä, olipa infrapuna- ja myös ”suomalainen sauna”. Suomalaista saunassa olivat vain lauteet. Nurkassa oli takka, missä paloi tuli. Aika ajoin paikalle pelmahti ”saunottaja” joka heilutteli isoa pyyhettä saaden kuuman ilman liikkeelle ja sekös tuntui lämpöiseltä. Mutta löylyä tässä ”suomalaisessa” saunassa ei lyöty.
Osaatko Sinä varmasti saunoa oikein?
- Käy ensin suihkussa. Jos kuivaat itsesi suihkun jälkeen hikoilet paremmin. Kuiva iho edistää hienmuodostumista.
- Ota alkulöylyt n. 80 C asteisessa saunassa. Heitä vain vähän löylyä. Viivy vain vähän aikaa. Voit tarkkailla aikaa tiimalasista.
- Vilvoittele viileässä suihkussa ja uimalla jos mahdollista.
- Mene uudestaan saunaan. Nyt voit heittää niin paljon löyly kuin haluat ja mikä tuntuu hyvältä.
- Viivy saunassa mieltymyksesi mukaann esim. 15 minuttia. Käytä myös vihtaa.
- Peseydy hyvin käyttäen harjaa ja saippuaa. Vilvoittele ennen pukeutumista. Nauti kohtuullisesti virvokkeita.
Omalla tyylillä
Koska vierastan turhia ohjeistuksia ja koen, että suomalaisena osaan saunoa, kerron lempisaunomistyylini:
Mennään porukalla saareen. Suljetaan kännykät ja avataan olut sekä muut putelit. Pilkotaan klapit ja sytytetään sauna (-n uuniin tuli), istutaan, odotellaan ja maistellaan. Käydään uimassa ja maistellaan. Mennään saunaan, lyödään löylyä, läiskitään tuoreilla vastoilla. Palataan terassille, grillataan kuten Tomi Björck. Istutaan, massutetaan ja maistetaan, kinastellaan, otetaan painimaaottelu, tehdään sopu. Auringon laskiessa istutaan raukeina terassilla ja katsotaan keskiyönauringon viimesäteiden välkettä vedenpinnalla. Kuikka huutaa kaihoisasti. Ollaan muka onnellisia vaikka tuntuukin siltä, että se kuuluisa oikea elämä pakenee niin kiivaasti jonnekin, ettei sitä ainakaan soutuveneellä tavoita.
Inspiraation ja kuvien lähde: Saunomisohje-taulun kulmassa lukee pienellä: ”SAUNIA- best for your sauna”. Wikipedia: Saunia on saunaan ja saunomiseen liittyvien tarvikkeiden tuotemerkki.
Kuinka käy alkavana talvena; mahtaako olla edes varaa sähkökiukaan lämmittämiseen? Puulämmitteisen sesonki on ainakin minun tapauksessani päättymässä.
Eilen lämmitin rantasaunan hyvissä ajoin iltapäivällä, koska hämärtyvä ilta vie saunasta valon yhä aikaisemmin. Tein pari nopeaa uimakierrosta 15-asteisessa Saimaassa, ja välillä vietin pitkähköt jaksot ylälauteen löylyissä. Kiuas sai aivan uutta puhtia keskikesällä, kun vaihdoin kaarelle vääntyneen arinan uuteen ja hyväkuntoiseen. Tulipesän veto-ominaisuudet ovat tuntuvasti kiinni arinan kunnosta. Olisiko pitänyt käydä myös kiukaan kivet läpi, koska niitä ei ole muutamaan vuoteen edes tarkastettu?
Nautinnollisinta on meditatiivinen selinmakuu puhtaalla laudeliinalla, jalat katonrajaan nostettuina. Tietty käytännön kysymys on löylynheitto, koska se ei yleensä onnistu makuuasennosta. Ja löylyä tarvitaan; sehän sitä saunomista varsinaisesti on, eikä pelkkä kuiva kuumuus. Jatkuvalämmitteiseen kiukaaseen on myös välillä lisättävä jokunen klapi, koska kiville heitetyn veden pitää sähähtää eikä vain lätsähtää. Kokenut kylpijä tietää mitä tarkoitan!
Ilmoita asiaton viesti
Sattuipa… tulin jokin aika siten saunasta, joten tuntui sopivalta vastata kommenttiisi.
Oli maanantainen ”lenkkisauna”, jonkalaisia on vielä kerrostaloissa”, sähkökiuas…, saatoin makailla lauteella koska olin viimeinen ”asiakas” ja yksin…, löylyä on makuulla hankala lyödä, totta, mutta meditaatiosta se käy, hämärä, mietolöylyinen sauna.
Kiitos hienosta kommentista, josta sai liki käsityksen, että elelet Saimaan rannan paratiisissa – tai ainakin sauna sijaitsee tuon kaltaisessa paikassa.
Kirjoitit: ”Jatkuvalämmitteiseen kiukaaseen on myös välillä lisättävä jokunen klapi, koska kiville heitetyn veden pitää sähähtää eikä vain lätsähtää. Kokenut kylpijä tietää mitä tarkoitan!”
En tiedä, mutta voin kuvitella mikä on sähähdyksen ja lätsähdyksen ero. Vanhalle saunojalle helppoa kuin heinän teko.
Ilmoita asiaton viesti
Liettuassa käydessä meidät kuskattiin ”suomalaiseen” saunaan.
Ei löylyvettä missään, ja sitä kysyttiin.
Sanoivat, että väärinkäsitys, kun luulivat että Suomessa on kuiva sauna.
Toisessa maassa, jota en nyt edes muista, päähän laitettiin saunassa huopahatut, jotka siellä aina kuuluvat asiaan.
Ilmoita asiaton viesti
Outoa tuo, että ulkomailla on käsitys ettei suomalaisessa saunassa lyödä löylyä. Kertoisiko, etteivät ymmärrä saunomisen suomalaista ja perimäistä ideaa, joka saattaisi kummuta savusaunasta ja siitä, että meillä sauna on ollut myös peseytymispaikka – siis kostea. Pelkkä oletus..
Vaikka et kertonut, luulen tietäväni mihnä maasta puhuit. Olen käynyt maan pääkaupungissa sijaitsevassa Kalma-saunassa. Hyvä sauna. Kuuntelin siellä äijien juttuja, kertoivat kuinka saaristossa kylvetään talvisin katajaisilla vastoilla. Miehillä oli hatut päässä. Niinpä ostin itsekin sellaisen, en huopaista vaan froteisen ja Savonlinna torilta. Käytän sitä. Ei hassumpi.
Ilmoita asiaton viesti
Saunasanastoa suomesta englanniksi google-kääntäjän avulla:
laude – board
kiuas – heater
löyly – steam
vihta – bath whisk (vasta – only)
jäähdyttely – cooling (jäähy – penalty)
Tässä yhteydessä englanti on jokseenkin köyhä kieli. Saunomiseen tarvitaan suomea!
Ilmoita asiaton viesti
Muistan, kuinka kauan sitten Neil Hardwickin vetämässä radio-ohjelmassa englantilainen ja amerikkalainen istuivat saunan lauteilla ja kinastelivat englannin kielisten sanojen erilaisista vivahteista ja lausumismuodoista. Mukana oli mm. brittien ja jenkkien erilainen tapa lausua sana tomato (tomaatti): ”tomaatou / tomeitou”. Ohjelman lopussa he löivät löylyä ja kinastelivat, onko kädessä oleva koivunoksakimppu vihta vai vasta.
Suomessa, etenkin Lapissa, taitaa olla runsaasti ilmaisuja sanalle lumi. Saharassa varmaan hiekalle on erilaisia ilmaisuja. Mutta kyllä kai se vaan on niin, että Suomessa saunalla ja saunomisella on pitkät perinteet ja näin ollen myös saunaan ja saunomisen liittyvä sanasto on rikas – rikkaampi kuin mm. englannin kielessä.
Sauna tunnetaan ympäri maailman, mutta Amsterdamin punaistenlyhtyjen alueella olevassa ”saunassa” saattavat ”löylyt” ja tunnelma olla hiukan erilaiset kuin suomalaisessa rantasaunassa.
Ilmoita asiaton viesti
Pietarissa noin vuonna -92 eräässä valuuttahotellissa oli saunatila varattavissa hintaan, joka ehkä vastasi muutamaa markkaa. Hillittömän kokoinen ja parhaat päivänsä nähnyt jääkylmä uima-allas sekä kaksi saunaa: ”Russian” ja ”Finnish”. Kummassakin kiuas oli parin kuution kokoinen kaasureaktori ja erona se, että kun venäläisessä saunassa mittari näytti 120 astetta oli se suomalaisessa saunassa 140.
Sanomattakin selvää, että kumpikaan tiloista ei suonut kummoistakaan saunanautintoa mutta jonkinlaista kansallisuusylpeyttä tunsin kaverin kanssa, kun suomalainen sauna oli kuumempi.
Ilmoita asiaton viesti
Moi, kiitos muisteluksesta. Taisi olla ”reipasta” menoa itänaapurissa tuolloin. Itseltäni jäivät kokemukset sieltä vähiin.
Jos saunassa on 140 astetta, niin eikö se ole pikkuisen liikaa. Olsikohan nykyisin saunojen lämpö- tai kuumuustilaa laskettu. Joskus kai tuommoinen 100 – 120 C oli yleistä. Minulle 80 – 85 C on ihan passeli, silloin voi saunassa mukavasti oleilla ja silti löylyvesi ”sähähtää”.
Saunassa oleilusta pätkähti mieleen. Joskus reissatessani Ruotsin laivoilla, tapananani oli aloittaa matka saunan kautta ja lähteä sitten puhtaana ”baanalle”. Keran menin saunaan Tukholman päässä. Saunassa oli mieto lämpö ja alatasolla istuskeli ruotsalainen lueskellen leppoisasti sikäläistä iltapäivälehteä.
Tovin kuluttua paikalle tuli suomalaisia rekkakuskeja. He katselivat hetken lehdenlukijaa, noutivat löylyvettä ja alakoivat mättää vettä kiukalle. Ruotsalainen kokosi lehtensä ja poistui vikkelästi.
Ilmoita asiaton viesti
Viime talvena Aulangon kylpylähotellissa otin pitkän tauon jälkeen tuntumaa höyrysaunaan. Eihän moisesta sumukammiosta tule kuin vihaiseksi! Lämpöä ehkä juuri ja juuri oli, mutta kuumuutta ei tietenkään. Laatoitettua pintaa katosta lattiaan, ei mahdollisuutta löylynheittoon, näkyvyys noin metri: ”Hu-huu, onko täällä muitakin?”
Siirryin sukkelasti aitoon suomalaiseen saunaan, jossa luettelin satunnaisille kuulijoille pettymykseni syyt. Kiinnostavaa oli, että kasvuikäiset pojat ymmärsivät minua täysin! Sauna kokemuksena ja rituaalina elää Suomessa vahvasti sukupolvelta toiselle.
Ilmoita asiaton viesti
Jatkanpa nopeasti vuoropuhelua…., kun mainitsit höyrysaunan, joka minulta unohtuikin. Ja nyt pääsen olemaan erimieltä.
Höyrysauna – silloin kun se toimii oikein eli pukkaa höyryä kuten asiaan kuuluu – on ihan mukava. Mielelläni makoilen höyrysaunan hämärässä, kun kohdalle osuu.
Ja nyt sitten vesitän erimielisyyteni. Suosin höyrysaunaa poikkeustapauksissa, kuten jos käyn kuntosalilla esim. aamulla. Höyrysauna (mahd. kylmäaltaan jälkeen) avaa hengityksen, rentouttaa mutta ei väsytä. Yleensä aina avaan sen oikean saunan oven.
Muuten, saunaanhan liittyy paljon ”ulkosaunallisia” elementtejä, kuten esim. Kekkosen aikainen ”saunadiplomatia”. Täällä pääkaupunkiseudulla toimii Saunaseura, johon kai ei pääse jäseneksi ilman suosituksia. Eli jonkin asteinen ”salaseura”.
Parasta saunassa on se, että siellä ei kukaan ole mitään muuta kuin ihminen ilkosillaan.
Ilmoita asiaton viesti
”… kukaan ole mitään muuta kuin ihminen ilkosillaan”
… kunnes avaa suunsa. Samaisessa Aulangon saunassa ei tarvinnut monta sanaa lausahtaa, kun kaveri toiselta seinustalta sanoi tunnistaneensa kaakkoissuomalaisen murteeni. Höh! No, eipä kotiseutu ole synti (vaikka savolaiselle kuulemma ”helevetin iso häppee”). Tuo löylynaapuri sanoi mökkeilevänsä Saimaalla, ja tuntevansa puheenparren.
Ilmoita asiaton viesti
Ilon kautta voisi ajatella, että saunakaverillasi Aulangolla oli tarkka korva, kun havaitsi murteiden erot.
Kaikilta tuo ei onnistu, tai he vain eivät koe sitä tärkeäksi.
Mie luulen että havaitsen aika herkästi intonaatioerot, vaan tarteekos sitä aina kertoa – etenkään saunassa, jossa olemme vain ihmisiä ilkosillaan.
Ilmoita asiaton viesti
Intonaatio se juju juuri onkin, eikä (enää) sanasto. No, savolainen diftongi on tietysti aivan oma lukunsa: Kauppisesta Kaappinen, Kaappisesta Kuappinen ja niin edelleen.
Mahtoovatko nuorettii siilijjärveläeset viäntee vae joko ne or ruvenna oekomaa pahimmat mutkat? Vaekkapa saanassa ilimav vuatteita?
Ilmoita asiaton viesti
Saunan kautta intonaatioon… (tulin muuten juur saunasta).
Kirjoitit: ”Mahtoovatko nuorettii siilijjärveläeset viäntee vae joko ne or ruvenna oekomaa pahimmat mutkat? Vaekkapa saanassa ilimav vuatteita?”
Kieli ja murre muuttuvat ajan mukana, jos kieli elää ajan mukana. Kerran tapasin USA:ssa, Michiganissa asuvan nuoren miehen, joka puhui niin levveetä savvoo, jottei semmosta ennee kukkaa, Suomessa. Hän oli oppinut kielen isoäidiltään siellä kaukana Suomesta, eristyksissä kielen kehityksestä. Se oli huvittava kontrasti.
Kun kesällä menin junalla Joensuuhun, Parikkalan jälkeen tuli leppoisampi olo. Murre on elämäntyyli. Stadilainen puhuu napakasti – aivan kuin olisi kiire ja tarve tärkeillä, Itä-Suomessa (ja tietysti Savossa ja Suomessa Mikkelistä Utsjoelle) on vielä lupa ”vehnastella” ja ”pähkäillä”.
Kyllä savolaisen – tai ilomantsilaisen tunnistaa vaikka eivät enää puhuisi murretta – intonaatiosta, hiukan mietiskelevästä ja venyttävästä tavasta kertoilla asioista.
Tuommosia siellä saunassa…. Mänjköhän ies sinne päinkkää?
Ilmoita asiaton viesti