Bidenin resepti laihalle valtiolle ei sovellu Suomelle

Suomen hallitus otti kehysriihessä vaarallisen askeleen ylivelkaantumisen varassa lepäävään unelmahöttöön. Hallitus katkaisi 20 vuotta kestäneen menokehys-ankkurin ja kiihdyttää velkaantumista nousukauden kynnyksellä. Kehykset särkyivät, kun vasemmiston wappumiljardi lisättiin budjetin päälle.

Kuka oikeasti kantaa riskin velkaloukusta? Nuorisomme. Heidän veronsa kiristyvät, kun tänään ei kanneta vastuuta. Seniorit. Onko hyvinvointivaltion hoivalupaus tulevina vuosikymmeninä voimassa, kun tänään ei kanneta vastuuta? Käyvätkö tämän päivän pienet lapset enää maailman parhaita kouluja, jos ylivelkaantunut Suomi ajautuu velkasaneeraukseen?

Hallituksen lähtökohdat puolivälitarkasteluun olivat seuraavat: Hallitusohjelmassa sovitut, julkista taloutta vahvistavat työllisyysuudistukset, olivat toteuttamatta. Menoja pysyvästi lisäävät päätökset oli sen sijaan tehty, hinnaltaan suurempina kuin oli tarkoitus.

Miten hallitus reagoi? Tekikö se puuttuvat päätökset, joiden avulla julkinen talous vahvistuisi luvatut 2 miljardia euroa vuosittain? Ei. Valtiovarainministeriö arvioi hallituksen työllisyyspäätösten vaikutukseksi 150 miljoonaa euroa. Käytännössä 2 miljardin urakka ei edennyt. Tietävät sen itsekin.

Entä sopeuttiko hallitus menot vastaamaan tuloja, kuten Antti Rinteen ja Juha Sipilän sopimus edellytti? Ei. Kävi päinvastoin. Hallitus lisäsi ensi vuodelle, keskelle nousukautta, wappumiljardin, vaikka aiemmatkin menot lepäsivät tukevasti velkasuossa. Nyt kaivataan unilukkaria. Velkaunesta on herättävä.

****

Yhdysvalloissa presidentti Bidenin elvytys ohittaa Rooseveltin New Dealin. Euroopassakin rakennetaan jälleenrakennuspaketteja kuin sodan jälkeen konsanaan.

Innostavaa, mutta seuraajalta saattavat unohtua tosiasiat, jotka ovat edelleen voimassa.  Kuten se, että aliravitulle tarkoitettu hevoskuuri ei sovi sille, joka kärsii ylipainosta jo valmiiksi.

Ensinnäkin Suomessa julkisen sektorin, tulonsiirtojen ja verotuksen taso on jo valmiiksi paljon korkeampi kuin Yhdysvalloissa tai useimmissa Euroopan maissa. Jos meillä painetaan velkakaasua, ajaudumme pois siitä kestävästä pohjoismaisesta mallista, jota maailma ihailee.

Toiseksi hyvinvointiyhteiskunta rakennettiin aikana, jolloin työikäisten suomalaisten määrä kasvoi ja huollettavien osuus laski. Silloin saattoi luottaa, että yhteiskunta jaksaa kantaa lisääntyvät menot. Töitä sai ilman ammattitutkintoakin, kunhan rakennettiin ja investoitiin – vaikka valtiovetoisestikin.

Entä nyt? Velkakiihdytys ei nousukaudella vauhdita vaan pula osaavasta työvoimasta ja kustannuskierre ovat heti ovella. Devalvaatiokaan ei ole enää reservissä inflaatiokierteen katkaisuhoitoon. Tarvitaan rakenteellista työttömyyttä vähentäviä ja työssäkäyvien osuutta lisääviä uudistuksia. Niitä hallitus ei uskalla tehdä. Velkarahan jakaminen ja unelmalaskelmat ovat toki mukavampia.

****

Valtiojohtoisen talouden ideaali kiteytyy taloustieteilijä Mariana Mazzucaton kirjassa ”Mission Economy”. Ajan kuvaan sopii, että Mazzucato vieraili pääministeri Marinin kutsusta talousneuvoston kokouksessa.

Mazzucaton valtiojohtoisissa missioissa talouden tuotantopotentiaali kasvaa niin paljon, että hyödykkeiden lisäyksen arvo kattaa valtion keskuspankkitilille taiotun rahan määrän. Apollo-kuulentojen yhteydessä syntyneet keksinnöt saattoivat täyttää tämän ehdon. Rohkenen epäillä, toimiiko, kun velkaraha ohjataan sote-uudistuksen muutoskuluihin tai tulonsiirtoihin. Erityisesti, kun puhutaan 2020-luvun Suomesta, jossa pulaa on pikemminkin tekijöistä ja kannattavista projekteista kuin rahoituksesta.

Inflaatio on jo nousussa. Tuntuvan inflaation oloissa korkoja ei voi alinomaa pitää nollassa, paitsi jos ikiliikkuja on keksitty. Kuplan luonteeseen kuuluu, että emme tiedä milloin ja miten se puhkeaa.

Pienelle Suomelle ylivelkaantuminen on uhkapeliä hyvinvointilupauksella ja itsenäisyydellä. Onko hallitus eri mieltä? Onko tällaisen riskin ottaminen todella Suomen edun mukaista?

Hallitus vastaa korona. Ei, emme ole täällä perumassa koronavuoden menoja. Kyse on siitä, että hallitus päätti juuri äsken kiihdyttää velanottoa ensi ja sitä seuraaville vuosille. Toisin sanoen koronan jälkeiselle ajalle, jolloin talous näyttää kasvavan muutenkin. Vuosille, jolloin velkaantuminen pitäisi lopettaa, jotta valtiolla on varaa pehmentää seuraavaa kriisiä.

Hallituksen täytyy herätä velkaunesta. Vastuuta ei ole se, että kirjoititte unesta heräävän aikuisen roolin seuraavalle hallitukselle. Sille, jonka kehyksiä pienensitte ja lainasitte näin tulevaisuudelta itsellenne. Ei näin voi suomalaisten asioita hoitaa. Suomi tarvitsee hallituksen, joka kantaa talousvastuun omalla vahtivuorollaan.

Kai Mykkänen

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja