”Peruna” Ealing-komedian jäljillä
Suomalainen 1600-luvulle sijoitettu elokuva ”Peruna”[1] sai ensi-iltansa valkokankaalla vuonna 2021.Tuolloin en jostain syystä käynyt sitä katsomassa, mutta joulukuusta 2023 lähtien olen nähnyt elokuvan monesti televisiossa ja nauttinut joka kerta (ensiesitys televisiossa oli juuri viime joulukuussa).
”Peruna” kertoo kehityksen kohtaamasta vastarinnasta yhdistämällä riemastuttavasti nykyajan ilmiöitä menneeseen. Tarinan sankarilla, vaatimattomista oloista tulevalla Untamolla (Joonas Nordman), ajatus lentää jo lapsena ja hän pääseekin heti osalliseksi vastoinkäymisistä: uuteen vihamielisesti suhtautuva leikkikaveri tuhoaa Untamon käpyhylkeestä kehittämän käpylehmän.
Ura urkenee Hevonperän linnan ”puhtaanapitolaitoksessa”, jonka palveluksessa Untamo tyhjentää isänsä ja joidenkin muiden kanssa linnan käymälöitä. Kuten arvata saattaa, työ ei ole arvostettu eivätkä käytännön tehtävät mukavia olekaan. Vilkasta mielikuvitusta epämiellyttävä uurastus ei kuitenkaan kahlitse.
Untamo on muun muassa sitä mieltä, että veden kuljettaminen linnan kerroksiin höyryn voimalla pumppaamalla olisi järkevämpää kuin astioissa kantamalla. Niin ikään korkeuksissa sijaitsevien käymälöiden tyhjentäminen olisi paljon mukavampaa, jos jätökset tulisivat alas kupariputkia pitkin veden huuhtelemina. Ikiliikkujankin tekniikka pyörii mielessä.
Ideoiden vastaanotto vain on lähipiirissäkin aina kielteinen. Mitäs järkeä on pumpata vettä ylöspäin ja sitten laskea jätöksiä alas putkia pitkin, kun asiat voidaan hoitaa lihasvoimalla – työpaikkojakin siinä menetettäisiin. Hevonperä onkin kuin Suomi toteutumatonta Joulumaata ponnekkaasti ja pyyteettömästi ajaneen Niilo Tarvajärven mielestä: ”Ei-ei-maa”.
Erinäisten sattumusten kautta Untamo saa käsiinsä Uudesta Ruotsista tuotetun perunanmukulan. Niin ikään sattumoisin Untamo huomaa ”maapäärynän” lisääntyvän hyvin ja epäonnisten kokeilujen jälkeen löytää myös sen hyvän maun. Elokuva pääsee vauhtiin Untamon pyrkiessä epäonnisesti kaupallistamaan tulokkaan nauriin korvaajana. Enempää ei kannatakaan paljastaa ja sen sijaan suosittelen itse kutakin katsomaan ja nauramaan 😊.
Esitän kuitenkin vielä joitakin hajahuomioita. Elokuvan tekijät ovat selvästi tutkineet historiallisia taustoja, vaikka epookkielokuvasta ei todellakaan ole kysymys. Esimerkiksi muuan roolihahmo moittii Hevonperän linnaa vanhanaikaiseksi ja niinhän se on. Jos filmi on näkemättä, kannattaa verrata Hevonperää muistuttavan Hämeen linnan ja Olavinlinnan muotoja ja oivaltaa, miksi Hevonperän linna tosiaan on sotateknisesti vanhanaikainen.
Muissakin kohtauksissa on havaittavissa viitseliäisyyttä. Hevonperän läpi virtaava joki on niin kuivilla, ettei laivaliikenne kulje. Nopea otos kuivasta joenuomasta kertoo siitä, että Ilja Repinin ”Volgan lautturit” on joskus nähty. Pekka ja Pätkä -elokuvista tuttu Masa Niemen lausahdus ”Asiahan ei minulle kuulu, mutta…” hyödynnetään myös sopivassa kohdassa. Montakohan kertaa filmi pitää katsoa, että kaikki tällaiset ”kätköt” huomaa?
Muutosvastarinta ja vastoinkäymiset ovat myös englantilaisen Ealing-studioiden klassikkokomedian ”Mies valkoisessa puvussa”[2] teemana (”The Man in the White Suit”, 1951[3]). Molemmissa pieni ihminen taistelee suurempia voimia vastaan. ”Valkoisessa puvussa” vastavoimana ovat ”vanha raha” ja ay-liike, ”Perunassa” hiukan yksinkertaistettuna ”vanha raha” monine lonkeroineen sekä byrokratia. Kommellukset toki ovat erilaisia, mutta perusongelma on sama (”Valkoinen puku” on muuten luvallisesti naurettavissa internetissä 😊[4]).
Ealing-studioiden maailmankuuluun vuosina 1947 – 1955 tehtyyn komediasarjaan[5] luetaan 9 – 19 elokuvaa (itse olen 16 elokuvan kannalla[6]). Näistä kuusi on päässyt Britannian elokuvainstituutin[7] sadan parhaan 1900-luvulla tehdyn brittielokuvan listalle, mukana myös ”Valkoinen puku” [8]:
”Kruunupäitä ja hyviä sydämiä” (”Kind Hearts and Coronets”, 1949) sijalla 6
”Naisentappajat” (”The Ladykillers”, 1955) sijalla 13
”Varastin miljoonan” (”The Lavender Hill Mob”, 1951) sijalla 17
”Viskiä, viskiä” (”Whisky Galore!”, 1949) sijalla 24
”Mies valkoisessa puvussa” sijalla 58
”Passi Pimlicoon” (”Passport to Pimlico”, 1949) sijalla 63
”Peruna” on sen verran tuore tapaus, ettei sen sijoittumista suomalaisten elokuvien paremmuuslistoilla voi vielä arvioida. Mutta ”Valkoisen puvun” tapaan pääosan esittäjä on täysosuma eivätkä muutkaan näyttelijät huonoja ole. Joonas Nordman on ollut kuvausten aikana 33-vuotias ja ”Valkoisen puvun” jo alta viisikymppisenä arvonimen sir ansainnut Alec Guinness[9] 37-vuotias. Ikäero ei siis ole suuri.
”Perunan” loppupuolen kohtauksissa on viittauksia Ealing-studioiden kotimaahan Englantiin. Epäilen kuitenkin, etteivät tekijät hienovaraisesti vihjaile saaneensa innoitusta ”Valkoisesta puvusta” vaan kyseessä on pelkkä sattuma. Mutta ei minulla olisi mitään sitä vastaan, että Nordman yhdessä muiden hyvien näyttelijöiden kanssa nähdään suoranaisen filmisarjan tähtenä Ealing-komedioiden tapaan. Alku nimittäin on lupaava 😊.
Lisäys 15.1.: Alkuperäisessä tekstissä korostan hyvän näyttelijätyön merkitystä. Mainion lopputuloksen aikaansaaminen toki edellyttää myös hyvää ohjausta, käsikirjoitusta ja todennäköisesti myös hyvähenkistä muuta työryhmääkin.
Terveisin Kalevi Kämäräinen
[1]SF Studios Finland 16.4.2020 ”Peruna-elokuvan teasertraileri on julkaistu”;
https://press.sfstudios.fi/post/peruna-elokuvan-teasertraileri-on-julkaistu, https://upload.wikimedia.org/wikipedia/fi/8/85/Peruna-juliste-2.jpg (viitattu 13.1.2024)
[2] https://www.vertigoposters.com/cdn/shop/products/fullsizeoutput_58cf_1024x1024.jpg?v=1583594832 (viitattu 13.1.2024)
[3] BFI screenonline ”Man in the White Suit, The (1951)”; http://www.screenonline.org.uk/film/id/441408/index.html,
https://www.vertigoposters.com/cdn/shop/products/fullsizeoutput_58cf_1024x1024.jpg?v=1583594832 (viitattu 13.1.2024)
[4] Internet Archive ”The Man in The White Suit (1951)”; https://archive.org/details/TheManInTheWhiteSuit1951_201810 (viitattu 13.1.2024)
[5] BFI screenonline “Ealing Comedy”; http://www.screenonline.org.uk/film/id/445526/index.html (viitattu 13.1.2024)
[6] Wikipedia “Ealing comedies”; https://en.wikipedia.org/wiki/Ealing_comedies (viitattu 13.1.2024)
[7] “About the BFI”; https://www.bfi.org.uk/about-bfi (viitattu 13.1.2024)
[8] BBC news 23.9.1999 “Best 100 British films – full list”; http://news.bbc.co.uk/2/hi/entertainment/455170.stm (viitattu 13.1.2024)
[9] New World Encyclopedia “Alec Guinness”; https://www.newworldencyclopedia.org/entry/Alec_Guinness (viitattu 13.1.2024)
Valitettavasti en jaksanut katsoa Perunaa muutama päivä sitten Hero-kanavalta, vaikka päättäväisesti aloitinkin. Teatteriesityksenä sen näin tuoreeltaan, kun se vihdoin koronaviiveen jälkeen saatiin valkokankaalle.
Elokuvan idea ja rakenne ovat onnistuneita, ja modernit fraasit on kutkuttavasti ympätty satojen vuosien takaiseen elämään. Parasta on kuitenkin – roolitus.
Eero Herranen (trailerissa minuutin kohdalla) esiintyy osassa, johon moni ei olisi häntä keksinyt nimetä. Lauri Maijala (ei trailerissa) on kuin muotokuvastaan uloskävellyt Henrik VIII. Joonas Nordman? Hän vain asettuu rooliinsa – täysin näyttelemättä!
https://www.youtube.com/watch?v=JNieAEGIQig
Ilmoita asiaton viesti
Mainitsen sivuhuomiona, että juuri Lavender Hill Mobista on kotoisin moneen käyttöön sovellettu leffapiirien lausahdus ”Call me Dutch”.
Ilmoita asiaton viesti
Asetuin katsomaan ”Perunaa” suurin odotuksin, mutta petyin aika pahasti. En muista, että se olisi edes hymyilyttänyt saatikka naurattanut. mikä on aika huono juttu komedialle. Vitsi jossa moderni markkinnointijargon on siirretty sellaisenaan keskiaikaan kestäisi ehkä yhden kohtauksen, sen jälkeen siitä tulee vain alleviivaavaa toistoa. Oikeastaan koko elokuvan vitsi perustuu anakronismiin, mutta se ei vaan jaksa olla hauskaa koska se on niin ilmeistä.
Harmitti elokuvantekijöiden puolesta, koska lähtökohta olisi antanut mahdollisuuksia paljon enempäänkin. Elokuva olisi kaivannut anarkistisempaa otetta tyyliin Monty Python tai Mel Brooks, tällaisenaan se jäi minulle ihan mitäänsanomattomaksi.
Ilmoita asiaton viesti
”… markkinointijargon on siirretty sellaisenaan keskiaikaan kestäisi ehkä yhden kohtauksen…”
– Jos jargoniin kuuluisi vain yksi fraasi, tuo pitäisi paikkansa. Start up -pöhinä koostuu kuitenkin monenmoisesta liirumlaarumista, ja ainakin minä halusin kuulla sen kaiken keskiaikaistettuna.
Ilmoita asiaton viesti