Kissamme Mirri.
Artikkelikuvassa Mirri (n 2v) nautiskelee kevätauringosta mielipaikallaan ajoleikkurin pukilla.
Mirri; ensimmäinen havaintomme Mirristä on noin kahden vuoden takaa, (riistakamerahavainto). Mirri oli silloin arviolta kuukauden ikäinen ja nälkäinen.
Saihan Mirri sitten ruokaa ja myöhemminkin, kuten ilmenee tekstissä.
Yllättävän nopeasti Mirri alkoi viihtyä pihassamme ja tietenkin tarjoamamme ateriat vaikuttivat asiaan. Melko helposti Mirri sitten kesyyntyi, antautui siliteltäväksikin.
Meillä kun ei ole mahdollista ottaa kissaa sisälle, erään perheenjäsenemme ”kissa-allergiasta” johtuen; jotenka laitoin Mirrille pesän vanhasta kissaWC:stä mukaillen. pohjalle lämpömatto ja paksu kerros rutirex-kuitua. Koppi kelpasi käyttöön.
Yllättävän nopeasti Mirri asemoitui pihaamme. Siitä tuli sitten meidän Mirrimme.
Mirri madotettiin, kastruoitiin ja myöhemmin madotettiin uudelleen.
Nyt kun tarkastelen parin vuoden takaista ajanjaksoa aina tähän päivään; monia kissaan liitettyjä mainintoja olen joutunut kyseenalaistamaan. Sanotaan, ettei kissa kiinny omkistajaansa yms sellaisia muitakin väittämiä.
Mirrin päiväohjelma alkaa n klo 04,00 aamusella, haemme postilaatikosta päivän lehden ja Mirri saa aamiaisensa, riistapateeta ja minä painelen sisälle, aamiaiselle minäkin.
Klo 07,00 aikaan Mirri saa muikkuannoksensa ts mitä kalaa olen sattunut saamaan.
Ulkosalla kun touhuilen; Mirri on kaikessa aina mukana; valvoo, että teen työni kunnolla.
Iltapäivällä Mirri saa toisen kala-annoksensa.
Uskomattoman hyvin se tuo Mirri viihtyy pihapiirissä. riistakamera kertoo.
Mirri on selvästi seurallinen, kontaktihakuinen ja viihtyy pihapiirissä.
Se on mielenkiintoinen otus tuo Mirri; ilmiselvästi villiintyneen kissan jälkeläinen mutta nykyisellään, ollut jo toista vuotta, erittäin kotikissamaisesti käyttäytyvä mutta ei siedä sille vieraita ihmisiä vaan häipyy heti piiloon , jos vieras pihaan tulee.
Mielenkiintoista sekin; Mirri kun elää täysin vapaana, siltikään se ei ole koskaan lähtenyt vaeltelemaan pihapiiristä pois. Kuljeksivia kissoja ei Mirri siedä pihapiirissä, sillä on tosi pieni reviiri.
Meidän pihapiirimme fauna on runsas; päiväsaikaan Mirri, pihakanamme, lukematon määrä lintuja. Yöaika kun koittaa, silloin riistakamerani kertoo monista kulkijoista. Tähän aikaan vuodesta siilit, metsäkauriit, Mirrikin joskus piipahtaa kameran kuvissa; ehkä harvinaisin lienee ilves, viime keväänä sen kameran kuviin sain. Supikoiria ei tänä keväänä ole ollut. Mäyräkin joskus ilmaantuu kameran saataville.
Meidän pihapiirimme olen julistanut demilitarisoiduksi vyöhykkeeksi; kaikki eläväiset saavat rauhassa kuljeksia.
Hieno kertomus kissasta, joka viisaudellaan ihastuttaa ja yllättää!
Kissat kiintyvät ruokkijoihinsa hyvin vahvasti. Kuten Kalle toteaa, vieraat ne sulkevat pois silittelemästä, jos turvallisuutensa liittyy omaan hoitajaan.
Oma kissani, nyt jo 14 v., on juuri tuollainen. Kun vieraita tulee, se oitis ryntää ulos ja varoo tulemasta sisälle, kunnes riittävä aika on lähdöistä kulunut.
Nyt iäkkäämpänä kissani on alkanut tassullaan töniä, kun se kaipaa rapsutuksia. Ruoka maistuu sille parhaiten terassin pöydältä, josta on myös mukava katsella lähimetsän elämää.
Kun lähden koiran kanssa aamulenkille, kissani tulee mukaan ja tekee tarpeensa, kuten koirakin, tosin peittää lopuksi jätöksensä huolella.
Ilmoita asiaton viesti
Tuossa Mirrissä minua eritoten viehättää se, että kun sillä on täysi vapaus mennä, minne haluaa; kuitenkin se on leimautunut meihin ja paikkaamme varsin vahvasti.
Aiemmin en kissoista oikeasti mitään tiennyt, jos en oikein kiinnostunutkaan ollut. Nyt Mirri on opettanut minut edes hieman kiinnostumaan kissojen sielunelämästä. Jotain katsoisin oppineenikin ja lisää ehkä opin.
Niin, muistatkos Mirjami tuon vuosia sitte kirjoittamani, ”ei kenenkään kissa”; edelleenkään en tiedä kenen kissa mutta päivittäin käy pihassamme syömässä ja oleilemassa. Mielenkiintoinen Mirri sekin ja hyvin kaksi urosta tulevat toimeen.
Ilmoita asiaton viesti
Kalle, muistanpa hyvinkin, miten ihmetystä aiheutti salaperäinen kissavieraanne!
Ja tämä uusin Mirri on tullut jo pentuna kotiinne. Hän on hyvin komea herra!
Kissatkin ovat laumaeläimiä ja etsivät toistensa seuraa, jos mahdollista. Aika jännä, että kaksi urosta tulee toimeen keskenään. Ehkä kyse on siitä, että kumpikaan ei ole rekisteröinyt aluetta omakseen, ulkokissoja kun ovat.
Kreikassa olen nähnyt kissalaumoja, jotka saattavat olla kotikissoja, mutta liikuskelevat ympäristössä yhdessä.
Mun leikattu uros kyllä häätää pihalta kaikki alueelle pyrkivät. Koiran takia olen aidannut pihan verkkoaidalla ja kissalle olen jättänyt uloskäyntiaukon.
Pari kertaa on naapurin ’Monni’ yrittänyt tulla pihalle, niin voi sitä huutoa, mikä kissoista lähtee. Molemmat kiljuvat kurkku suorana ja korvat luimussa. Yleensä vieraileva katti luovuttaa.
Ilmoita asiaton viesti
Se näiden kahden uroksen keskinäinen toimeentulo perustuu siihen, että Wanha Mirri, vaikka vain puolet Mirrin kehonpainosta; Wanhalla Mirrillä on selkeä psykologinen ote.
Koskaan nämä kaksi urosta eivät ole tapelleet; hieragia muotoutuu psyykkisin keinoin, näköjään.
Ilmoita asiaton viesti
Veljellä oli kumma cockerspanieli ja kissa, kun koisasivat samassa kopassa toisiaan lämmittäen.
Ilmoita asiaton viesti