Talouskasvusta ja työinnosta

Onko talouskasvun tavoittelu mennyt liian pitkälle kun työntekijät eivät halua tehdä töitä jos eivät saa lisää palkkaa. Suuret ikäluokat ovat jäämässä eläkkeelle ja väestö ei kasva luonnollisesti joten kulutuksen kuuluisi laskea ja luonnon levätä. Kysymys voi olla suuremmasta asiasta eli siitä, että luonto on antanut suurten ikäluokkien elättämiseen niin paljon, että sen on aika levätä. Luonnon peruspääomaa on syöty ja sen tulisi antaa kasvaa suuremmaksi säästämällä ja käyttämällä kestävästi luonnonvaroja.

Motivaatio työhön on laskenut kohonneen elintason myötä, joka on ehkä saavuttanut lakipisteensä. Pitäisikö maksaa rahavelka pois eläkevaroista ja jatkaa entiseen malliin laskeneella hintasolla. Elintason eteen pitäisi tehdä töitä niinkuin ennekin, mutta velkakiila olisi poissa. Eläkemaksut tulevat suuremmalta osin tehtävästä työstä joka tarvitaan kestävän, riittävän ja kohtuullisen elintason ylläpitämiseen, lisäksi eläkeläiset voisivat käyttää säästöjään jos niitä on. Julkinen sektori velkaantuu ja verotus on korkea. Olisiko palkkojen juustohöylä leikkauksen aika esimerkiksi 3 % (hatusta). Lisäksi pitäisi ostaa enemmän kotimaista tuotantoa, jota velka pysyisi kurissa.

Pitäisikö palata Keynesiläiseen talouspolitiikkaan jossa luonnonvarojen kulutuksen perusteella määriteltäisiin kestävä, riittävä ja kohtuullinen BKT:n taso johon pyrittäisiin. Kun luonnonvaroja alkaisi kulua yli kestävän kulutuksen hillittäisiin taloutta nostamalla veroja. Liberaali näkymätön käsi, joka ohjaa taloutta ja yhteiskuntaa, voi olla pirullinen ja päästää ahneet ihmiset liian pitkälle kasvun tavoittelussa ja kulutuksessa niin että luonnon peruspääoma on syöty ja jäljellä ei ole kuin niukkuus. Ihmisen tehtävä on johtaa ja pitää huolta Jumalan luomakunnasta ja jos se ei niin tee voi käydä huonosti.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu