Tuotannosta ja Rahasta

Tuotannosta ja rahasta

Tuotannosta

Taloudelliselle ajattelulle voisi olla hyvä eriyttää rahan ja tuotannon yhteys. Tuotannolla tehdään todellista arvoa. Se tuottaa ruokaa, vaatteita ja asuntoja esimerkiksi. Raha itsessään on vaihdonväline, arvon mitta ja jossakin määrin arvovarasto. Raha tulee painokoneesta ja digitaalisina numeroina keskuspankista.

Tuotanto on se mitä syödään ja millä maksetaan tuonti. Miksi sen pitäisi kasvaa, jos ei ole tarvetta? Moraalisesti ei ole oikein, että väestön pienentyessä kakkupalaa tarpeettomasti kasvatetaan luonnon ja ympäristön kustannuksella. Ympäristöllä ja luonnolla on tietty kantokyky ja vuotuinen tuotantomäärä, joka asettaa rajat bruttokansantuotteelle. Bruttokansantuotteella pitäisi pystyä tyydyttämään kysyntä, joka pitää sisällään tuonnin. Osalla BKT:stä maksetaan tuonti.

Kuinka paljon väestö voi kasvaa, jos BKT on suhteellisen vakio. Mikäli ei haluta luopua mistään ei lisää väkeä voi tulla. Luonnonvarat kuitenkin pitkälle määrittävät sen kuinka paljon bkt voi olla. Aineettomat palvelut ja tuotekehitys lisäävät tuotannon arvoa mutta eivät välttämättä rajattomasti koska niiden palkka pitää yleensä jossakin määrin maksaa konkreettisilla tuotteilla. Tuotekehittelijä ei elä aineettomilla palveluilla.

Niin kauan kuin Suomi niminen talousalue on olemassa, on tyydyttävä siihen mitä se tarjoaa ja niihin rajoihin, jotka luonnonvarat asettavat, mikäli ei haluta velkaantua. Sama pätee kaikkiin talousalueisiin ja lopulta globaaliin maailmaan, joka ei voi velkaantua kuin luonnolle. Mikäli kulutamme yli luonnon kantokyvyn johtaa se siihen, että ns. peruspääoma pienenee ja jaettava kakku sitä myötä.  Ylikulutuspäivä olisi hyvä pitää mielessä.

Rahasta

Suomen luottolimiitti taitaa olla rahan osalta täynnä. Valtion nettovarallisuus negatiivinen ja kasvu – ja vakaussopimuksen mukainen velka määrä täynnä. Tästä selvitään vain säästämällä ja samalla pitäisi luoda lisää arvoa valtion taseeseen. Lainamäärä ei voi enää lisääntyä, mikäli halutaan elää sopimusten mukaan, joka on viisasta. Laina määrää voi pienentää eli maksaa takaisin, mikäli halutaan luottoa käyttöön.

Julkisen sektorin työn arvo on suurempi kuin kustannus kuten työn arvo yleensäkin pitäisi olla. Korvaamattoman arvokkaassa hoitotyössä ei voi kaikkea ulosmitata rahana ja mitään työtä ei pitäisi vain rahan takia tehdä.

Kuluttamalla lisää ei voi säästää. Pitäisi kuluttaa vähemmän kuin tulot ovat.

 

 

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu