Tuomiot ja oikeuskanslerin ratkaisut eivät ole mielipiteitä

Vuonna 2012 Jussi Halla-aho sai korkeimmalta oikeudelta tuomion uskonrauhan rikkomisesta ja kiihottamisesta kansanryhmää kohtaa. Hän piti tuomiota muutaman ihmisen henkilökohtaisena tulkintana. Apulaisoikeuskanslerin ja oikeuskanslerin ratkaisuja on viime aikoina pidetty mielipiteinä.

Asianajajana olen saanut satoja oikeuden, oikeuskanslerin ja oikeusasiamiehen päätöksiä. Koskaan en ole ajatellut tai sanonut päämiehelleni niistä, että se on mielipide tai muutaman ihmisen henkilökohtainen tulkinta. Halla-ahon väite ja väitteet mielipiteestä ovat sen sijaan on mielipiteitä, yksinkertaistavia ja populistisia.

Väittäisikö Halla-aho tai mielipiteen puoltajat, että tapa ja tavan noudattaminen on mielipide. Ja onko lakien noudattaminen mielipide? Entä niiden soveltaminen?

Lait, oikeusperiaatteet ja oikeusjärjestys ovat syvällisen, historiallisen prosessin tuotteita. Demokraattisessa käsittelyssä niihin ovat heijastuneet ja heijastuvat yhteiskunnan poliittiset, eettiset ja filosofiset arvot ja yhteiskunnalliset tavoitteet. Osin ne ovat vuosituhansien ja vuosisatojen yhteiskunnallisen oikeuskehityksen tuloksia eivätkä mielipiteitä.

Tuomioistuin ja oikeuden valvojat, kuten oikeuskansleri, soveltavat oikeussääntöjä. Soveltajan harkinnan rajoja määräävät niiden kielellinen merkitys, suhde muihin normeihin ja lain tarkoitus, jota hallituksen esitys osaltaan selventää. Monet oikeussäännöt ovat joustavia. Niihin sisältyy harkintaa. Harkinta merkitsee, että ratkaisulle on erilaisia vaihtoehtoja.

Perusoikeudet ja kansainvälisiin sopimuksiin kirjatut ihmisoikeudet ovat normeista joustavimpia mutta tärkeimpiä. Harkintaa ohjaavat oikeusperiaatteet, kuten rajaratkaisuissa toimenpiteen suhteellisuus tavoiteltuun päämäärään ja ihmisoikeuksiin nähden. Lisäksi harkintaa ohjaa kotimaisen oikeuskäytännön ohella kansainvälinen soveltamiskäytäntö. Lopulta niihin vaikuttavat myös ratkaisun tekijöiden omat arvot. Harkinta ei tee ratkaisuista mielipiteitä.

Kuulin ensimmäisen kerran väitteen tuomioistuinratkaisusta henkilökohtaisena tulkintana, asiallisesti siis mielipiteenä, kun Jussi Halla-aho kommentoi saamaansa korkeimman oikeuden tuomiota. Nyt tuo mies, joka ei kunnioita lainsäädäntöämme eikä tuomioistuimia ja on toivotellut hänen mielipiteidensä vuoksi inhoamille naisille raiskauksia, pyrkii presidentiksi ja presidenttinä nimittämään tuomarit korkeimpien oikeuksien tuomareita myöten. Trumpin malliin?

Mistä löytyisi perussuomalaisille sopivia tuomareita! Tuomareita, jotka eivät kunnioita perus- ja ihmisoikeuksia, siunaavat suvivirsien veisaamisen kouluissa ja toivottelevat kristinuskon jumalan siunausta kansalle, josta kohta alle puolet ei kuulu kirkkoon!

Jäljet pelottavat muutoinkin. Nythän perussuomalaiset ovat kauhistelleet apulaisoikeuskanslerin ratkaisua, epäilleet häntä vasemmistolaiseksi ja esittäneet jopa hänen erottamistaan.

Tuomioistuimen tai oikeuskanslerin ratkaisun leimaaminen mielipiteeksi heijastaa oikeusjärjestyksemme ja sen toiminnan väheksyntää. Ne ovat olennainen osa demokraattista yhteiskuntaamme ja sen pitkällisen kehityksen tuloksia. Harkinta ja arvot eivät tee tuomioistuimen tai oikeuskanslerin ratkaisuja mielipiteiksi. Demokratiamme ja arvojen vuoksi lait ja niiden soveltaminen ansaitsevat arvostuksemme ja noudattamisen.