Koiraesittely 1/5 – Arturo

Tajusin tässä hiljattain että vaikka blogi on ollut pian kaksi vuotta toiminnassa en ole yksittäisiä esittelyjä omista koiristani tehnyt! Toki niistä juttua on ollut monesti ja eri aiheissa sivuttu mutta yksittäisbloggauksia en ole koiristani tehnyt. Aika siis korjata asia – ihan random järjestyksen aloittaa Arturo. Arttu. Artturi. Artu.

Arttu on ollut meillä nyt reilut neljä vuotta. Tuli hieman varkain, tavallaan kotihoitoon mutta alkuun oli jo sovittu että jos hän meidän kotiin sopii niin saapi jäädä. Niinhän jäi ja ei sen päätöksen tekoon mennyt kuin muutama päivä. Arttu tuli Espanjan Koirat – yhdistyksen kautta ja piti päämajaansa ennen Suomeen tuloa BaasGalgon vanhalla tarhalla Cordobassa. BaasGalgon Facebook-sivuilla on vielä vanha albumi Artusta jonka voit katsoa linkistä, kuva-albumissa myös kuvia Artusta juuri löydettynä…

Kuten monella rescuetaustaisella koiralla niin myös Artulla on menneisyys ja entinen elämä hämärän peitossa. Metsästykseen Arttua on varmasti käytetty ja takuulla ollut hyvä koira siihen hommaan kun on useamman kauden metsästäjällä säilynyt. Suurin osa galgoista hyljätään tai murhataan metsästäjien toimesta vasta pari vuotiaana. Arttu on varmasti säilynyt hengissä pidempään juuri vahvan viettinsä vuoksi ja sitähän riittää tänäkin päivänä. Arttu löytyi keväällä 2011 yhdessä monen muun galgon kanssa hyljättynä äärimmäisen laihassa ja huonossa kunnossa.

Arttua sanon usein ”epägalgoksi” sillä hänessä on monta luonteenpiirrettä jotka eivät ihan tavanomaiseen galgoon aina sovi. Arttu on hyvin sosiaalinen ja rohkea, ollut siitä päivästä lähtien kun meille tuli. Arttu ei arkaile tai epäröi mikä on hyvin epätavallista galgojen kanssa joiden perusluonne on usein melko varovainen ja epäileväinen. Olemme voineet ottaa Arttua mukaan moneen menoon sillä hän ei stresssaannu tilanteissa missä on paljon uutta ja hälinää. Vieraat ihmiset Arttu ottaa vastaan häntä heiluen ja rapsuja kerjäten. Artussa yhdistyy sekä uljas ulkomuoto että täydellinen luonne.  Kotosalla hän on rauhallinen ja todella ihanteellinen perhekoira. Tykkää omasta rauhasta mutta leikkii myös innokkaasti välillä kavereiden kanssa. Sohva on galgoille tyypilliseen tapaan se paras paikka kotona, syys- ja talvisäillä takkatulen edessä on lempparipaikka seisoa. Kesällä Arttu tykkää kovasti maata auringon paisteessa takapihan hiekkakasan päällä. Omassa pihassa on kesäisin mukava oleilla ja käyskennellä mutta talvipakkaset sekä sadeilmat ei nappaa sitten ollenkaan. Arttu on myös ollut galgoksi aika oppivainen sillä hän osaa istua ja mennä maahan käskystä. Espanjanvinttikoiria rotua tuntevat tietävät että nämä helpot opit ei ole tälle koirarodulle mitään kovinkaan helppoa opetettavaa 🙂 Luoksekin tulee käskystä – aidatulla alueella. Arttu tulee toimeen kaikkien koirien kanssa loistavasti, koirapuistoissa saattaa joskus pomottaakkin muita. Ainoa koiratyyppi jota Arttu pelkää on huskyt ja vastaavat. Tämä pelko sai alkunsa viime jouluna purematapauksen johdosta josta kerroin täällä. Tuosta jäi ikävät muistot ja nykyään Arttu pyrkii pois tilanteesta jossa näitä koiria sattuu olemaan. Tikkausta tarvitsevia haavereita lukuunottamatta Arttu on ollut täysin terve koira, eläinlääkärillä ei ole tarvinnut kuin perustarkastuksissa ja rokotuksilla käydä. Hieman alkaa kyllä jo ikä painamaan minkä huomaa varsinkin rasituksen jälkeen – palautuminen kestää normaalia pidempään ja uni maistuu.

Miinuspuolia Artussa on oikeastaan vain tuo hillitön metsästysvietti mikä pitää huomioida arjessa. Lenkkeillessä on hyvin valpas ja koko ajan tavallaan skannaa näkyisikö jossain saaliseläin – vaikkapa pupu. Kissoihin reagoi todella voimakkaasti kuten myös remmilenkeillä muihin koiriin innokkaasti huutaen ja pomppien. Remmilenkeillä täytyy siis taluttajankin olla koko ajan tilanteen tasalla sillä helposti koira syöksähtelee puskiin. Voimaa löytyy kyllä ja pidellä saa tosissaan jos se pupu tai kissa nyt lenkillä sattuu polun yli menemään – ja jahtihuuto kuuluu varmasti naapuripitäjään asti. Karkuun jos vahingossa pääsee niin se on sitten menoa. Tottelee tosiaan aidatussa tilassa kun luo kutsuu mutta karkuun päästessä katoaa korvat ja järki. Onneksi Arttu ei kauaksi lähde, pyörii kotinurkilla ja joka kerta on puolen tunnin sisällä takaisin kotiin tullut. Painajaismaisia nuo tilanteet on sillä järjetöntä vauhtia juokseva vinttikoira voi helposti loukata itsensä tai pahinta – jäädä auton alle. Naapuruston kissatkaan ei turvassa ole näissä tilanteissa. Onneksi koskaan ei ole mitään sattunut vaikka muutaman kerran on päässyt livahtamaan karkuun. Arttu ei omaa taitoa hypätä – tai ei ymmärrä että kokonsa puolesta pääsisi helposti korkeankin aidan yli. Näin ollen koirapuistot ja oma koira-aitaus on hyviä paikkoja antaa Artun olla irti.

Arttu on ollut monelle galgoa harkitsevalle se ensikosketus rescuegalgoon ja moni on käynyt meillä Arttuun tutustumassa miettiessään adoptiota. Aina on muistettu kertoa että kaikki galgot ei tosiaan näin sosiaalisia ja rohkeita ole mutta onneksi Arttu on näin saanut kuitenkin toimia galgolähettiläänä ja auttanut kolleegoitaan Espanjassa löytämään Suomesta koteja. Moni on kysynyt olisiko Arttu myytävänä tai mistä löytäisi yhtä hienon pakkauksen sillä oikeasti – tähän koiraan rakastuu kaikki.

 Kaikki tämän bloggauksen kuvat on otettu testissä olevalla Sonyn RX100III kameralla.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu