Millaiseen kotiin Martta sopisi?

Otsikon kysymystä olen pohtinut tässä useasti, kun Martalla on nyt takanaan reilu pari viikkoa kotihoidossa täällä meillä. Ensi hetkistä ja tunnelmista voit lukea täältä. Martasta on ollut jonkin verran kiinnostuneita perheitä, mutta toistaiseksi ei olla edetty kenenkään kanssa niin pitkälle, että olisi tutustuttu puolin ja toisin enemmän. Mahdottoman kiva koirahan Martta on.

Eli millaiseen kotiin Martta sopisi? Iloisen ja helpon luonteensa puolesta varmasti monenmoiseen. Martta selvästi nauttii koiraseurasta ja leikkimisestä muiden koirien kanssa, joten koti missä jo kaveri löytyy olisi varmasti hyvä juttu. 
Martta on meillä ollessaan ollut aika hiljainen. Haukkunut ehkä kolme kertaa. Nämä kaikki ovat tapahtuneet yöllä kun ollaan nukuttu. Veikkaan, että syynä on ollut erikoiset äänet. Ehkä meidän teinit ovat rapistelleet yöpalalla keittiössä tai ulkoa on kuulunut jotain. Ovikelloon ei kyllä reagoi, eikä siihen jos joku tulee kotiin. Asumme melko rauhallisella alueella. Ulkona on kyllä vastaan tullut vaikka mitä eikä Martta ole reagoinut mitenkään. Ulkona kulkee hyvin reippaasti ja uteliaasti. Martta rakastaa lenkkeilyä ja ulkoilua. Sellaiseen perheeseen sopisikin todella hienosti, missä kuljetaan luonnossa. Marttaa ei ole haitannut sadekkaan, toisin kuin meillä asuvaa vinttikoiraa joka ei ulos suostu millään vesisateessa. Harmittaa kyllä kun sateita on riittänyt ja pimeys vallitsee. Arkipäivinä sitä ei juurikaan valoisan aikaan koirien kanssa ulos pääse. Onneksi nyt alkaa joululoma niin sitten pääsee. 

Valokuvaamisesta Martta ei kovin pidä
Meillä on pieni aidattu takapiha jossa Marttaakin nykyään uskaltaa pitää irti. Kävimme myös koirapuistossa missä nautti vapaana juoksentelusta. Martta on hienosti oppinut tulemaan kutsusta luokse ja namit motivoi. Oppivainen koira, joten varmasti viihtyisi sellaisen omistajan kodissa, joka haluaa opettaa Martalle uusia asioita. Kohtelias koira, joka ei edes pyynnöstä hyppää sohvalle viereen eikä tule myöskään sänkyyn. Pikkutuhoja on askarrellut; vähän on pitänyt kirjan kantta maistella sekä tyynyn sisälmykset levitellä. Hyvin lievää kuitenkin kun kyseessä on nuori koira. 
Martta ja Arttu puistossa

Meidän kokemuksen mukaan Martta ei tarvitse välttämättä kotia, missä kokemusta koirista on pitkään. Pientä arkuutta Martalla on mikä ilmenee eniten sisätiloissa, ulkona ei säikähtele. Sisällä saattaa pelästyä äkillisiä liikkeitä ja tapahtumia. Martta on selkeästi ottanut minut omaksi ihmisekseen – on aina siellä missä minäkin. Teineihin suhtautuu avoimesti ja ystävällisesti, mutta huomattavasti varautuneemmin. Minä saan aina riemastuneen vastaanoton, palaan sitten kotiin työpäivän jälkeen tai minuutin roskapussin vientikeikalta. Senhän nyt kaikki rescuetaustaista koiraa harkitsevat kuitenkin muistaa, että koiran luonne voi muuttua sekä se kotiutuminen ei hetkessä tapahdu. Haasteita voi ilmaantua myöhemmässäkin vaiheessa joten omistajalta vaaditaan aina vankkaa sitoutumista. 
Jos kiinnostuit Martasta, lue hänestä tarkemmin täältä omilta sivuilta. Siellä pääset myös täyttämään adoptiohakemuksen ja olemaan tarkemmin yhteydessä. Sivuilla myös paljon tärkeää infoa koskien rescuetaustaisen koiran adoptiota. Marttaa pääsee sitten sovitusti tapaamaan tänne meille Vantaalle. 

KatiHirsikangas

Blogi Blogspotissa: <a href="http://tassunpohjia.blogspot.fi" title="http://tassunpohjia.blogspot.fi">http://tassunpohjia.blogspot.fi</a> Blogi Facebookissa: <a href="https://www.facebook.com/tassunpohjia" title="https://www.facebook.com/tassunpohjia">https://www.facebook.com/tassunpohjia</a> Bloggaaja Instagrammissa: <a href="http://instagram.com/katjankka" title="http://instagram.com/katjankka">http://instagram.com/katjankka</a>

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu