Ensimmäiset vaihdevuoteni

Vaihdevuosista kuulee monenlaisia kertomuksia. On kuumia aaltoja ja muita kummallisuuksia. Eihän niille mitään voi, kun joku oikein vahva tunne tulee niin hikoiluttaahan se.

Itseäni valvotti ja unelmointia aiheutti toiveet vaihdevuosista ensimmäisen kerran jo 1960-luvulla. Kaikki oli kuitenkin rahasta kiinni. Eihän köyhällä mihinkään vaihdevuosiin varaa ole.

Kerran sitten osui taloudellisesti niin hyvä kausi, että isäni antoi käsirahan mopoon jolla pääsin aloittamaan vaihdevuoteni.  Kyläkauppiaan myymästä Solifer Exportista, kaksi vaihdetta eteen ja 1,5 hevosvoimaa tehoa, siitä se alkoi.

Ajokki ei ollut pelkästään hupiajoneuvo, vaan ympärivuotisessa käytössä. Tuulisuoja oli pakko hankkia, koska ajelu työmatkoilla joskus hyvinkin kylmillä ilmoilla vaati monenlaista varustautumista.

Kerran olin metsätöissä  neljäntoista kilometrin päässä kotoa ja pakkasta oli reilusti yli kolmekymmentä astetta. Monta kertaa siinä piti matkalla nousta juoksemaan mopon vierellä, että sai vähän lämpöä.

Mopon matkamittarissa oli yli kymmenentuhatta kilometriä, kun lähdin naapurimaahan ja mopo jäi Suomeen.  Nuorempi veljeni sai aloittaa vaihdevuotensa ilman käsirahan kinuamista sekä osamaksuja ja hyvä niin.

Naapurimaassa tulikin sitten eteen autokoulu ja nelipyöräiset kulkukatokset. Sellaisten vierellä ei tarvinnut kylmissään juosta, ja vaihteitakin oli enemmän. Vaihdevuodet saivat aivan uudet tehot. Mutta se on taas aivan oma tarinansa.

 

 

 

 

kaunaherra

Olen vuonna 1947 syntynyt elämän ja työn prosessien moniottelija. Vanhentunut päivän kerrallaan, jatkan samaan malliin. Jos joku löytää kirjoituksistani jonkun mielipiteen niin se on omani. *Siunattu se joka ei mitään odota, koska hän on varmasti saava sen* mualaispoeka at gmail.com

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu