Äimän käki – näkikö joku?
Aina joskus kuulee sanottavan, kuinka joku oli ollut aivan äimän käkenä. Tulkitsen sanonnan koskevan jokseenkin täydellistä ällistymistä tai yllättyneisyyttä. Mutta mistä ihmeestä moinen ilmaisu on oikein kotoisin, siinäpä miettimistä.
Varmaan useimmat tietävät mikä on äimä. Kaikki (toivottavasti) tietävät mikä on käki, siis muustakin kuin sanonnasta on kännissä kuin käki. En muuten tiedä koskaan nähneeni kännistä käkeä, olisiko minulla aukko sivistyksessä tai linnuila on pysyvä ravintoloiden koronarajoitus päällä.
Käki on lintu joka munii toisten pesiin, siis aivan kuin ihminenkin. Yksineuvoisen otuksen on lisääntyäkseen pakko näin tehdä. On sitten eri asia, että onko joku ominut jonkun pesän yksityiskäyttöön. Pesänhaltija saattaa olla joskus toista mieltä asiasta.
Äimä ja käki ovat kuitenkin fyysisesti kovin epäsuhta pari. Jos äimällä on käki, niin mitä se sillä tekee? Tai vastaavasti mitä käki tekee äimällä? En usko, että käen höyhenpeitteen korjaushommat luonnistuvat linnun äimänkäyttötaidolla. Seksivälineeksikin sitä on vaikea mieltää.
Onkin todennäköistä, että sekä äimä että käki ovat tahtomattaan joutuneet ihmisten huumoriviljelmän tuotteeksi. Eikä puhettakaan mistään provisioista tai käyttöoikeuksista. Selvää riistopolitiikkaa tämäkin.
Käen kerrotaan lopettavan kukkumisen vuosittain silloin kun se löytää ensimmäisen kypsän hillan. Tuohon uskon täysin. Ensinnäkin se sopii ajallisesti, ja toisaalta hilla on niin hyvä marja että niitä poimiessa ei jouda kukkumaan.
Kun kuulee käen kukkuvan keväällä ensimmäisen kerran, niin uskomuksen mukaan kukkumiskerrat kertovat kuulijan jäljelläolevien elinvuosien määrän. Viime vuonna käki kukkui minulla kolme kertaa, tänä vuonna kaksi. Ensi keväänä luultavasti kerran. Sen jälkeen en ole kuulemassa. Tähän täytyy luottaa, sen verran optimisti olen.
Äimän käki on kiinnostanut myös Aittatonttua, joka on tehnyt asiasta oikein syväluotaavan kirjoituksen, runoineen päivineen. Linkin takaa se löytyy. Älkääkä pistäkö äimää sormeenne, käki ei tule kuitenkaan vetämään sitä pois.
Aittatonttu: Äimän käki – mikä se on?
Käki-sanalla on toinenkin merkitys, ahdas, kapea. Esimerkiksi Käkisalmi on kapean, ahtaan salmen rannalla. Käkilintusiahan oli Karjala täynnä.
Äimänkäki on siis neulansilmä.
Ilmoita asiaton viesti
Mielenkiintoisia nuo paikalliset ilmaisut. Minulle on Käkisalmesta aina tullut mieleen vain paikka jossa käet tapaavat kukkua 🙂
Sukunimeni merkitsee kuulemma järveen rajoittuvaa törmää, lienee alkujaan saamelaista alkuperää. En ole mistään varmistanut asiaa. Nimi on kuitenkin suhteellisen harvinainen, vain vähän yli sata elossa olevaa tällä hetkellä.
Ilmoita asiaton viesti
Entä sitten metsosopraano? Onko se pohjoinen laji? Radiosta olen semmoisen kuullut laulavan.
Ilmoita asiaton viesti
Olen kyllä kuullut metson ”naksuttavan”, mutta sopraanot taitavat viihtyä enemmän oopperan puolella. En tiedä varmasti, kun eliittikulttuurivammaisena en ole koskaan oopperassa käynyt vaikka veroillani olen sitäkin touhua rahoittanut siinä missä muutkin. Onneksi käen kukunta on verotonta ja kuultavissa ilmaiseksi.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos vastauksesta!
Minullakin on mainitsemaasi vammaa, ainakin jonkin verran. Tuttavapiiriini taitaa kuulua eräs nuori mies, joka on käynyt oopperassa useastikin. Pitänee kysäistä häneltä.
Ilmoita asiaton viesti
Olen kyllä näytellyt yhtenä kesänä kesäteatterissa sekä yhdessä elokuvakerhon pitkässä filmissä ja sketseissä, mutta ne minä lasken kansankulttuuriksi. Yhdessä sketsissä soitin huuliharppua, mutta laulamaan minua ei ole onneksi koskaan pyydetty. Olisin luultavasti heikko tenori, mitä nyt omaa ääntä olen tallenteista kuunnellut.
Ilmoita asiaton viesti