Tangolla päähän – se on metallimusiikkia

Kun valssaaja lyö tangolla niin että jenkat lähtee, on metallimusiikki parhaimmillaan. Kun vielä paikalla on orkesteri jolla ei ole ensimmäistäkään sähkövahvisteista soitinta tai mikrofonia on tunnelma suorastaan autuaallinen, etten sanoisi paratiisimainen.

Joskus wanhaan hywään aikaan, jolloin olin juuri rippikoulun käynyt poikanen, oli kylätansseissa sellaista. Vähän pakostikin, koska kylässä ei vielä ollut sähköjäkään. Eikä seurantalo ollut ensimmäisiä mihin ne tulivat sitten kun ne paikkakunnalle saatiin.

Tanssiorkestereilla ei ollut aggrigaatteja mukanaan, niin kuin elokuvien näyttäjillä. Aggrigaatin papatus olisikin antanut soitannalle oman haasteensa, kun elokuvia katsellessakin kuulosti joskus siltä kuin ulkona olisi ollut pommitus menossa ja kankaalla pussattiin.

Kotikyläni talolla ei mitään maailman- tai suomenkaan huipputähtiä tietääkseni juuri käynyt. Ikätoverini Vesa Enteen muistan olleen jonkun pumpun mukana paukuttamassa rumpuja, olisiko ollut sama kerta kun italialainen Nino Lecce oli solistina.

Nino Lecce- Sabina (tango) 1964 – Bing video

 

+2
kaunaherra
Sitoutumaton Pello

Olen vuonna 1947 syntynyt elämän ja työn prosessien moniottelija. Vanhentunut päivän kerrallaan, jatkan samaan malliin. Jos joku löytää kirjoituksistani jonkun mielipiteen niin se on omani.
*Siunattu se joka ei mitään odota, koska hän on varmasti saava sen*
mualaispoeka at gmail.com

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu