Kertauksen vuoksi?
Kertauksen vuoksi:
Tällaista Kaukaalta:
Onpa aikaa kulunut?
Alla 2012 kirjoitettua ns. todistusaineistoa, mutta pitäydyn kyllä niihin sillä ko. on tuottanut hedelmää:
”Kun tein omaa tutkimustani, jouduin tukeutumaan lukemaani ja oppimaani elämäni eri tilanteissa…
https://sites.google.com/view/keijokullervonsivusto/home?fbclid=IwAR2txtXzCD7cac_3glkQJX84CQ4hXA5PLcp-HGD4egIDawcm92z-RcFZ7dc
Kirjoitin koko tutkielmani sielunvirran menetelmällä ts. automaattikirjoituksella kokonansa… Koko ajan minulla kirjoittaessani oli tunne, että jostain hyvin kaukaa saan aivoituksiini ko. materiaalia… Sana sanalta jäljensin ko. paperille kuulakärkikynällä ja sanojen ajallinen väli oli juuri niin pitkä, että sain edellisen sanan kirjoitettua, tuli seuraava sana mieleeni (jokaisesta lauseesta tuli myöhemmin luettuna inhimillinen jopa järkeväkin).
Siksi koin kirjoitettuun tekstiini vedoten aiheelliseksi ottaa ajatuksen käsiteltäväksi, että ’jokainen Galaksi tukee toistaan’?
Tässä minun tapauksessani kirjoitin Andromedan Galaksista… Toisaalta otin kannan tämän ketjun alussa, että yksittäinen aivosolu atomeineen vastaa jollakin tasolla koko universumimme yhtä Galaksia?
Jotenkin koen, että koko universumimme pyrkii muodostamaan jäljennöksiä itsestään mm. maapallolle, mutta myös muihin Galakseihin… Tästä ajatuksesta ei ole kovin pitkä matka siihen, että jokainen Galaksi tukee ja opastaa viereistään galaksiakin?
Taidan ’yllä’ toistaa itseäni, mutta noin olen asiani ymmärtänyt? Jospa tosiaan koko universumimme On johdettua tapahtumaa koko ajan päämääränä kehittyminen, kasvaminen uusiin mittoihin ym. vastaavaa?”
Muisto Keijo Kullervo
PS. Olen nyt melkein 80 vuotias
Ihmisolennolla on henkinen perustansa, joka ja jonka avulla on muutakin kommunikaatiota ympäröivän maailman kanssa, kuin tämä tuntemamme ja reaalitodellisuuteen perustuva kommunikointi. Ajatella. Inspiroidumme toisemme teksteistä ja kuvista ja niistä saattaa tulla mieleen oivalluksia ja ajatuksia. Ajatukset kiertää ja syntyy uusia ajatuksia, uusia unelmia.
Sain tästäkin blogistin kirjoituksesta oivalluksen, että nykyaikana, kun lääketiede on niin ”edistynyttä”, se mittaa ja arvelee ihmistä vain nykytodellisuuden perusteella. Jopa hyvin vanhaa osaamista saatetaan sen puitteissa luokitella patologiseksi ja sairaudeksi. Inhimillistä, koska lääketiede hyötyy, sen parissa toimialaihmiset hyötyvät.
Vaarana tällaisessa luokittelussa on latistaa ja lytistää ihmistä, kukaan ei oikein uskalla olla oma itsensä enää. Mutta, mutta… Oivallukseni on, että menneisyyden maailmoissa, kun ihmisellä ei vielä ole ollut nykyisen maailmamme mukaista anatomiaa, ihmiset olivat mykkiä, eivät juuri tuottaneet ääntä. Eivätkö he kommunikoineet? Kyllä he kommunikoivat, mutta he puhuivat hiljaisella, sisäisellä äänellään, josta ei kuulunut pihahdustakaan. Näitä taitajia on joukossamme ja heitä saatetaan luokitella eri tautinimikkeillä. Herkkyydessään he saattavat tyytyä tähän, koska ei ehkä ole helppoa saada työpaikkaa noin ollen, mutta rahoitus jokaisen ihmisen elämään pitäisi löytyä silti. Eli kysymys kuuluu: pitääkö ihmisen ilmoittautua ns. sairaskassalle, saadakseen tuloa. Eikö terveyden ja tulojen skaalaa voitaisi ulottaa ja laajentaa. Kyseessä kuitenkin on ihmisiä, jotka ovat oikeasti hyvinkin lahjakkaita.
Moni ihminen on henkisesti ja siis sisäisesti hyvin lahjakas, mutta saattavat ihmisinä tarvita esim. tuettua asumista ja tuloja ilman nykyaikaiseen työelämään osallistumista. Jokaiselle elämänsä! Jokainen on jonkun lapsi.
Ilmoita asiaton viesti