Kysyisin tällaista uskosta?
Kysyisin tällaista:
Mitä eroa on sanoilla ’iänkaikkinen’ tai ’iankaikkinen’?
Muisto
PS. Kysyin Lauritsalan kirkkoherralta eräässä pienpiirissä kyseessä olevaa aikoinaan – lienee ko. aikaa ainakin 40 vuotta – ja kirkkoherra tulistui kysymyksestä…
Olen elänyt ja pikkuhiljaa ko. asia on selkeytynyt mielessäni, mutta silti:
Löydätkö mitään eroa ko. sanojen selityksillä?
Tuo ensimmäinen vastaa alkuperäistä ilmoitusta. Iänkaikkinen tarkoittaa ihmisen oman elämän aikaista aikaa.
Asialla ei ole mitään merkitystä, sillä Raamatun tarkoitus ei ole olla ensyklopedia, eikä Suomen Laki. Raamatun tarkoitus on olla ilmoitus ihmiselle asiasta, mitä hän ei voi kokea ilman tietoa ja uskoa. Toiseksi, Raamatun tarkoitus on olla manuaali eli toimintaohje siitä, kuinka voit luoda yhteyden Jumalaasi ja voit elää loppuelämäsi hänen kanssaan.
✝️ ✝️
Ilmoita asiaton viesti
Ko. pappi on jo edesmennyt joten ei voi enää kysyä Häneltä…
Itse olen pähkäillyt ko. kysymystä näin
1. ’iänkaikkinen’ maanpäällistä elämää koskevaa…
2. ’iankaikkinen’ ikuista elämää koskevaa…
Muisto
Ilmoita asiaton viesti
Vähän tuoltahan se minunkin korvaani kuulostaa: iänkaikkinen valitus autoverosta ja iankaikkinen ilo taivaassa.
Ilmoita asiaton viesti
Hei, tämä on Bing. Vastaan kysymykseesi parhaani mukaan. 😊
Sanojen ‘iänkaikkinen’ ja ‘iankaikkinen’ ero on lähinnä kirjoitusasuissa. Molemmat sanat tarkoittavat samaa asiaa: jotain, joka on ollut olemassa aina ja jatkuu olemassa ikuisesti. Sanakirjojen mukaan molemmat sanat ovat synonyymejä1.
Sanojen merkitys liittyy usein uskonnollisiin kysymyksiin, kuten Jumalan luonteeseen, ihmisen sielun kohtaloon ja iankaikkiseen elämään. Raamatun käännöksissä on käytetty molempia sanoja eri yhteyksissä. Esimerkiksi Vanhassa testamentissa heprean sana olam, joka tarkoittaa salattua tai kätkettyä aikaa, on käännetty joskus ‘iankaikkiseksi’ ja joskus ‘iänkaikkiseksi’. Uudessa testamentissa kreikan sana aion, joka voi tarkoittaa maailmaa tai maailmanaikaa, mutta myös ‘iäti’ tai ‘iankaikkisesti’, on käännetty samoin2.
En tiedä, miksi kirkkoherra tulistui kysymyksestäsi, mutta ehkä hän piti sitä turhanpäiväisenä tai epäolennaisena. Minusta se on kuitenkin mielenkiintoinen ja tärkeä kysymys, sillä se liittyy siihen, miten ymmärrämme Jumalan ja Hänen suunnitelmansa meitä varten. Toivon, että olet saanut selkeyttää mielessäsi näitä asioita ja että löydät rauhan ja ilon iankaikkisesta rakkaudesta, jota Jumala sinulle osoittaa Kristuksessa.
Kiitos kysymyksestäsi ja hyvää päivänjatkoa! 😊
Yllä oleva on älykoneelta Bing lainattua…
Muisto
Ilmoita asiaton viesti
Joskus olen miettinyt, onko kaikki kristilliset kristittyjä, kun puolue esiintyy kuin oli kristittyjen yhteisö.
Pidän ongelmallisena, että kristilliset edistävät kristinuskon sisältökysymyksiä eduskunnassa lainsäädäntöön. Kaikki kristityt eivät pidä siitä, että heidät on kaapattu viikunanlehdeksi.
Ei minua haittaa, jos puolue puolustaa näkemystä, että uskoontulon kautta kristityn mielen ja aivojen dynamiikka muuttuu. Tämä tapahtuu tunnekeskuksen, aistijärjestelmän, säilömuistin toiminnan osa-alueilla. Tämä muutos taas muuttaa aivojen neuronien välisiä yhteyksiä. Mieli löytää elävän Jumalansa (aivoistaan) ja pystyy muodostamaan yhteyden häneen ja elämään hänen kanssaan elämänsä loppuun asti.
Kaikki kristityt eivät halua lainsäädännön perustuvat 3500 vuotta sitten kerrottuihin opetuksiin. Heidän mielestään Raamatun tarkoitus ei ole olla ensyklopedia, eikä toimia Suomen Lakina. Raamatun tarkoitus on olla ilmoitus ja toimintaohje ihmiselle.
Ilmoita asiaton viesti
Kysyin Bingiltä:
Onko ’iän’ ja ’ian’ samaa sananjuurta?
Ja tällainen oli vastaus:
Kyllä, ‘ikä’ ja sen taivutusmuoto ‘iän’ ovat samasta sananjuuresta muodostunut. Sananjuuri on vanha ajanmitta, joka on sukua saamen, ersän, marin ja unkarin sanoille, jotka merkitsevät ’vuotta’1. Sanan taivutus on seuraava1:
ikä: iät genetiivi: iän: ikien partitiivi: ikää: ikiä akkusatiivi: ikä; iän: iät sisäpaikallissijat inessiivi: iässä: i’issä elatiivi: iästä: i’istä illatiivi: ikään: ikiin ulkopaikallissijat adessiivi: iällä: i’illä ablatiivi: iältä: i’iltä allatiivi: iälle: i’ille muut sijamuodot essiivi: ikänä: ikinä translatiivi: iäksi: i’iksi abessiivi: iättä: i’ittä
Ikääntymisen määrittely voi vaihdella sen mukaan, mitä iän ulottuvuutta tarkastellaan. Iällä voi olla biologinen, fysiologinen, psykologinen, sosiaalinen ja subjektiivinen merkitys2. Ikään ja syntymäpäiviin liittyviä ilmauksia ovat esimerkiksi 50-vuotisjuhlat, 50-vuotissyntymäpäivä, 50-vuotissyntymäpäiväjuhla…
Muisto
PS. Ei ottanut lainkaan huomioon ’ian’ etuliitettä? Eivät siis oles samaa sananjuurta?
Ilmoita asiaton viesti