SKITSOFRENIA – Luentomuistio professori Matti Isohannin luennolta (2011)!

SKITSOFRENIA yleisöluennon anti kuulijalle.

22.11.2011 Luento skitsofreniasta osana valtakunnallisen mielenterveysviikon ohjelmaa

Paikka: Oulun kirjastotalo Pakkalan Sali Tilaisuuden järjestäjä: Hyvän mielen talo ry

Luennoitsija: Professori, ylilääkäri Matti Isohanni Oulun yliopisto / OYS

(Muistopanojen mukaisesti laadittu luentoyhteenveto.)

 

Professori Matti Isohanni vastaa lähinnä Oulun yliopiston lääkärikoulutuksen psykiatrian opetuksesta. Oulussa aloittaa joka vuosi 125 opiskelijaa lääketieteellisen tiedekunnan lääketieteen lisensiaattitutkinto-opinnot, joihin liittyy noin 12 viikon opinnot psykiatriaa lääkäriopintojen neljäntenä vuonna. Lisäksi psykiatrian oppiaineessa Oulussa ja muualla Pohjois-Suomessa Oulun yliopistossa opiskelee noin 30 psykiatriksi erikoistuvaa lääkäriä. Psykiatreja toisaalta valmistuu vain noin viisi henkilöä vuodessa. Tutkimus on Oulun yliopistossa kansainvälistä ja laadukasta.

Mitä on paraneminen, kysyy Isohanni heti luentonsa alkuhetkillä. Kyseessä on lähinnä sopimus- ja määrittelykysymys. Yksi kriteeri paranemiselle voisi olla paluu sairautta edeltävään tilaan, vaikka tämä on ikääntymisen myötä melkoinen mahdottomuus. Parempi määritelmä paranemiselle on Isohannin mukaan sairauden oireiden poisjääminen tai ainakin niiden huomattava väheneminen. On tärkeää huomata Isohannin mielestä, että valtaosa kansantaudeista joihin myös skitsofrenia lasketaan ei parane koskaan täydellisesti.

 

Mielenterveysongelmien yleisyys

Mielenterveysongelmat ovat yleisiä, koska niistä kärsii elämän aikana Suomessa 20-25 prosenttia väestöstä. Psykoosien esiintyvyys kansalaisten keskuudessa on noin 3 %, ja skitsofrenian esiintyvyys on 1-1,5 prosenttia vaihdellen hieman eri alueilla Suomessa. Tosin skitsofrenian esiintyvyys on ollut laskusuunnassa näihin päiviin saakka siten että skitsofrenian esiintyvyyden lasku on hidastunut. Mielenterveysongelmien kohdalla on huomattava, että hoito on usein vuorovaikutteista, joka vaatii suhteellisen paljon henkilöstöresursseja psykiatrian hoitohenkilöstön piiriin. Mielenterveysongelmien vaikutus työkykyyn on suuri johtuen yhteiskunnan rakennemuutoksesta, jonka vuoksi työtehtävät ovat käyneet entistä vaativimmiksi aivoille. Masennus on nykyään suurin yksittäinen syy, jonka vuoksi jäädään työkyvyttömyyseläkkeelle. Eettiset ja poliittiset tekijät vaikuttavat Isohannin mukaan keskeisesti asioiden järjestäytymiseen ja voimavaroihin. Näin on etenkin psykiatriassa, joka helpoiten joutuu säästöjen ja laman maksumieheksi.

 

Mikä on psykoosi?

Psykoosioireiston määrittäminen on sopimuskysymys. Skitsofrenialla on tiukat diagnostiset kriteerit. Skitsofrenian puhkeamisessa lähinnä todellisuudentaju pettää ja kognitioista lähinnä muistiominaisuudet heikkenevät yleensä, mutta kognitiot voivat palautua hyvän hoidon myötä. Väestössä on jopa 4-15 prosentilla kapea-alaisia ohimeneviä psykoosia muistuttavia tiloja. Oikea diagnoosi takaa oikeanlaisen hoidon. Kuitenkin Suomessa kestää keskimäärin kolmesta neljään jopa kuuteen kuukauteen ennen kuin skitsofreniaan sairastuneelle saadaan oikea diagnoosi ja tehokas hoito käynnistyy.

Kuka paranee skitsofreniasta?

Skitsofrenia on pitkäkestoinen sairaus. Skitsofrenia alkaa usein jo nuorena ennakko-oirein, vaikka keskimäärin miehet sairastuvat skitsofreniaan 20-25-vuotiaina ja naiset noin kolmea vuotta myöhemmin. Skitsofrenia helpottuu viimeistään viisikymppisenä, mutta usein oireet alkavat helpottaa jo 40 ikävuoden paikkeilla, jolloin skitsofreniaa potevan elämänlaatu myös paranee.

 

Isohannin katsaus Pohjois-Pohjanmaalle kansanterveydellisessä mielessä.

Ikäpyramidissa Pohjois-Pohjanmaalla on paljon nuorta väkeä, jolloin myös nuorisoa syrjäytyy Isohannin mukaan, koska kaikkien nuorten tarpeisiin nykymuotoinen yhteiskunta ei kykene vastaamaan. Kansantautien esiintyvyys on suurin Pohjois- ja Itä-Suomessa, jota on yritetty selittää muun muassa edesmenneen perinnöllisyystutkija Leena Palotien toimesta. Pohjois-Pohjanmaalla on neljäsosa enemmän psykoosipotilaita kuin muualla Suomessa, jonka vuoksi myös kuntien terveysmenoissa saattaa olla vaihtelua, koska mitä alhaisempi sairastuvuus sitä alhaisempi terveyskustannus. Kuitenkaan terveydenhoitomenot eivät ole kasvaneet lyhyellä aikavälillä, vaan kuntien budjetista terveydenhoitoon menee noin 20 prosenttia. Kolmas sektori eli lähinnä erilaiset yhdistykset mielenterveystyössä täydentävät ansiokkaasti Isohannin mukaan kuntien tarjoamaa hoitoa. Pohjois-Pohjanmaalla käytetään suhteellisen vähän pakkohoitokeinoja valtakunnallisten tilastojen mukaan. Esimerkiksi psykiatrisissa sairaaloissa eristämisiä on Pohjois-Pohjanmaalla suhteellisesti tarkasteltuna vähiten Suomessa. Isohannin mukaan edellinen kertoo osaavasta hoitohenkilökunnasta.

 

Skitsofrenian esiintyvyys ja mitä ammattilaiselta vaaditaan?

Sairastuvuudessa ei skitsofrenian osalta ole näköpiirissä suuria muutoksia. Erään teorian mukaan psykoosi on ihmiskunnan hinta ihmisen mielikuvituksesta ja luovuudesta. Skitsofrenian hoidossa tuskin tulossa läpimurtoja, vaikka pieniä edistysaskelia on jo tapahtunut etenkin antipsykoottisten lääkkeiden rintamalla, koska modernit lääkkeet ovat paremmin siedettäviä. Omaiset joutuvat varsin usein olemaan kovin aktiivisia, koska skitsofreniaa potevat eivät jaksa tai kykene vaatimaan itselleen hoitoa. Psykiatrian alan ammattilaisten keskeinen asia on keskusteluosaamiseen panostaminen unohtamatta lääkehoidon osaamista skitsofrenian hoidossa.

 

Skitsofrenian ennuste

Täydellinen paraneminen harvinaista, mutta mahdollista 1-20 prosentille skitsofreniadiagnosoiduista (Jääskeläinen ym. Suomen Lääkärilehti 2010). Tuore meta-analyysi eli tutkimusraporttien yhteenveto antaa paranemisprosentiksi 16. Skitsofrenialla on vahva uusiutumisriski, sillä noin 80-90 prosenttia oirehtii psykoottisesti toistamiseen. Kuitenkin skitsofreniadiagnosoiduista 10-50 prosenttia on suhteellisen oireettomia, mutta 30-80 prosenttia oireilee raskaasti (Jääskeläinen ym. Suomen Lääkärilehti 2010). Ilman lääkitystä voi selvitä 10-15 prosenttia. Isohanni kehottaa kuitenkin neuvottelemaan hoitavan psykiatrin kanssa lääkityksen alasajosta, koska psykoosin uusiutumisriski voi olla suurikin. Varhainen ja tehokas hoito parantaa ennustetta, kun taas pitkään hoitamaton psykoosi heikentää ennustetta.

 

Mikä estää skitsofrenian varhaisen hoidon?

Skitsofrenia alkaa usein hiipien. Potilaan sairaudentunto puuttuu ja mahdollisesti myös omaiset kieltävät sairauden. Pelätään sairauden leimaavuutta. Hoidon oltava kunnossa, koska uusiutumisriski on niin ilmeinen. Pyritään minimoimaan lääkitys. Pelkkä terapia ei paranna psykoosia, mutta pitkä terapeuttinen hoitosuhde on selvästi eduksi skitsofreniaa potevalle. Sopeutuminen sairauteen on tärkeä osa skitsofreniapotilaan kuntoutumista. Perushaavoittuvuus säilyy, mikä ilmenee herkkyytenä etenkin elämän kriisikohdissa. Kuitenkin Isohanni painottaa, että skitsofreniadiagnosoiduista 20-40 prosentilla on ennuste hyvä. Oireet lievenevät 40-55 ikävuoden jälkeen.

Mistä toivoa?

Toivoa vähentää häpeälliseksi koettu leima, stigma. Skitsofrenia helpottuu ja lievenee iän myötä. Toivoa antavat skitsofreniadiagnosoiduille tutkitusti arkiset pienet asiat ja suuretkin ilot, kuten koti, ravinto, luonto, ystävät, sukulaissuhteet, harrastukset, arvot, lääkitys ja hoito (Kylmä ym. J Psych Mental Health Nursing 2006). Kuitenkin liikunta ja kulttuuriharrastukset puuttuivat skitsofreniapotilaiden tärkeinä pitämistä asioista, mikä on Isohannin mielestä valitettavaa.

Professori Matti Isohanni toteaa luentonsa loppuvaiheessa, että elämä ei saa olla pelkkää työntekoa tai sairastamista, vaan ihminen tarvitsee pärjätäkseen inhimillisen yhteisön ja lähipiirin.

 

Luentoyhteenvedon naputteli Kimmo Hoikkala, ja

sen tarkisti professori Matti Isohanni 23.11.2011

KimmoHoikkala

Olen 41-vuotias kahden koululaisen yhteishuoltaja ja asun Oulussa. Kotoisin olen Pirkkalasta ja olen asunut myös Tampereella. Työkokemukseni on pääasiassa metalliteollisuudesta kuumasinkityslaitoksen töistä. Opintoja minulla on lähinnä tekniikan ylioppilaana 2000-luvun vaihteesta Tampereen teknilliseltä yliopistolta. Olen tällä hetkellä lähinnä vapaaehtoinen mielenterveyden kokemusasiantuntija sosiaalisen median keskusteluissa. Toimeentuloni saan työkyvyttömyyseläkkeellä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu