Elämäni pikaihastumiset vielä kerran summa summarum

Edelleen ihmettelen, että miksi ihastuu miehenä tiettyihin naisiin ja toisaalta toisaalla samankaltaista naista kohtaan tunteet eivät syty.

Joku voi sanoa, että oma mielenvire ja -tila vaikuttavat suuresti siihen, että miten koemme toiset ihmiset ympärillämme.

Miksi sitten koin pikaihastumisen itsetuhoisessa psykoosissa vuoden 2004 helmikuun puolivälissä naiskonstaapeliin junaradan penkereellä. Olen selvittänyt kyseisen ihastumisen Tampereen Kaukajärvellä paljolti omalla ajattelullani, vaikka oudoksi tilanteen teki omalta kannalta se, että kyseinen vaaleahiuksinen naispoliisi ei puhunut mitään. Kyseessä oli täysin erikoinen ja ainutkertainen ihastumiskokemus omassa elämässäni, jota voi selittää sekin, että toivoin itsetuhoisuudessani pelastuvan, vaikka ennen poliisin kohtaamista junaradalla olin jo antanut periksi. Poliisipartio oli oma selvä enkelikokemus, jollaista en varmaan enää koskaan koe.

Onhan näitä muitakin pikaihastumisia sattunut elämäni aikana, mutta poliisiin ihastuminen oli kyllä kaikkein radikaalein kokemukseni.

Sappeen laskettelukeskuksen Pälkäneellä rinnehississä ihastuin mahdollisesti kevättalvella -96 ankkurihississä ja se ihastuminen perustui myös hiljaisuuden jännitteeseen. Itselläni oli silloin päällä uusi Rukka merkkinen murtomaahiihtopuku ja olin daamin oikealla puolella päärinnehississä.

Tammikuussa 2000 ihastuin Pirkkalassa Paunun linja-autossa viereeni istumaan tulleesseen näyttävään blondiin. En saanut silloinkaan suutani auki.

Viimeisin pikaihastuminen sattui Oulun Rajakylässä ennen korona-aikaa vihtiläiseen naisen alkuun ja se on itselleni ehkä kaikista järkyttävin ihastuminen. Tulkitsin, että kyseinen tyttö tuijotteli itseäni. Sittemmin tulkitsin, että tyttö oli nähdäkseni vanhasieluinen naisen alku. Kiitollinen olen silti kaikista näistä kokemuksista, vaikka voin olla tunnelatauksen tulkinnoissa ainakin osittain väärässä.

Liikutuksen tunteita tämä viimeinen talvinen pikaihastus silti edelleen herättää, että voiko keskenkasvuinen nainen tosiaan voinut nähdä minussa jotain hyvää? Keskustelin siinä tytön vanhempien kanssa ja olin itse paikalla poikieni kanssa ja sitä vain haluan julkisesti sanoa, että lempeät tunteet ovat niin suuri asia, joista voi olla koko lopun elämään kiitollinen.

Tunteet eivät ole silti nähdäkseni absoluuttisesti totta, koska tunnetaso ei välttämättä läheskään aina kosketa molempia osapuolia. Toisaalta itse olen hyvin kiitollinen näistä lempeistä tunteista, jotka osoittavat omien pikaihastumistenikin perusteella heränneet itsessäni liki aina täysin odottamatta. Lempeää elämää kaikille mainituille ja siltä osin voinkin olla vähintään oikeassa, että kaikki tämän kirjoituksen naiset ovat olleet lempeyden ilmentymiä!

Kiitos vielä kerran neljästi yhtä upeista tunteiden herätyksestä. Muistoja ja tunnekokemustani kukaan ei voi koskaan mitätöidä. Suomessa on upeita tunteellisia naisia ja tästä olen täysin vakuuttunut.

Voiko joku tosiaan ja nainen vielä…

🌹🌹❤️❤️❤️❤️🌹🌹