Itseluottamus ja ammattitaito?

Itseluottamus lienee lähinnä kyky ja rohkeus tehdä asioita ilman varsinaista osaamista. Ammattitaito on puolestaan aitoa osaamista, jolloin ei ole kyse enää satunnaisista onnistumisista vaan lähinnä satunnaisista inhimillisistä virheistä. Ammattitaito kyllä antaa itseluottamusta ja onnistumiset ruokkivat taitoa tehdä asiat oikein. Pelkän ammattitaidon kanssa voi lopulta kuitenkin menettää tekemisessä otetta ja varmuutta, mutta ammattiylpeys voi silloin saada yrittämään edelleen parhaansa. Urautuminen ja leipiintyminen tekemiseen lienee edelleen melko yleinen ilmiö suomalaisessa työelämässä. Urautumisen ja leipiintymisen voinee välttää työelämässä antamalla työväestölle riittävät eväät kehittyä työelämässä ja mahdollisesti luoda urapolkuja uusia haasteita haluaville työntekijöille. Liiallinen itseluottamus voi puolestaan olla työelämässä jopa hyvin haitallinen ilmiö, koska itseluottamuksella ei voi kompensoida huonoa ammattitaitoa. Taiteilijaelämään korostunut itseluottamustaso soveltunee parhaiten, koska taiteilijana on pakko uskoa omaan asiaansa ja tekemiseensä, vaikka ympärillä huudettaisiin jatkuvasti pilkkaa. Eihän rajoja rikkovana taiteilijana voi edes toimia kovin herkkänä ja alhaisella itseluottamustasolla, koska silloin rajat ja kahleet jäävät kyllä rikkomatta.

KimmoHoikkala

Olen 42-vuotias kahden koululaisen yhteishuoltaja ja asun Oulussa. Kotoisin olen Pirkkalasta ja olen asunut myös Tampereella. Työkokemukseni on pääasiassa metalliteollisuudesta kuumasinkityslaitoksen töistä. Opintoja minulla on lähinnä tekniikan ylioppilaana 2000-luvun vaihteesta Tampereen teknilliseltä yliopistolta. Olen tällä hetkellä lähinnä vapaaehtoinen mielenterveyden kokemusasiantuntija sosiaalisen median keskusteluissa. Toimeentuloni saan työkyvyttömyyseläkkeellä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu