Kovia koettelemuksia eivät kaikki lapset kestä!

Ajattelin sanontaa, jonka mukaan kenellekään ei anneta enempää kannettavaksi mitä oikeasti kestää, hieman uudesta näkökulmasta nimittäin vanhemman suhteena omaan lapseen. Voisi ajatella, että herkkää lasta kohdellaan paljon ymmärtäväisemmin kuin vahvatahtoista lasta.

Lapsen luontaisesti vahva temperamentti saattaa joskus aiheuttaa tilanteita, että vanhemman on pakko sanoa asiat paljon jyrkemmin kuin herkemmälle lapsella, kun asia ei vaikuta muuten menevän perille. Toisaalta jos hyvin käy vahvaluonteinen lapsi myös kestää vanhemman asettaman paineen paremmin. Kovapuheisesta ohjauksesta saattaa tulla joskus jopa jatkuvammin käytettävä kasvatusmetodi. Kasvatusfilosofisesti saattaa olla hankala ohjata vahvatahtoista lasta kotona ilman pienoisia konflikteja, mutta paljoko lapsi voi kestää kolauksia lienee hyvin yksilöllistä.

Tärkeää olisikin vanhempana heti myöntää oma virheellinen käyttäytymismalli, kun huomaa toimineensa väärin. Silloin lapsi näkee heti ja mahdollisesti ymmärtää, että vanhemman kimpaantumisen syy-yhteyksiä. Itse haluan isänä ajatella positiivisesti, että lasten on hyvä nähdä myös elämän varjopuolta melko läheltä, kunhan isänä en ala kiistää omia virheitäni.

Itse olin kotioloissa lapsena omasta mielestäni hyvin vahvatahtoinen, eikä minua saatu ojennukseen kovin helposti ainakaan ja äitiltäni saattoi useinkin mennä hermo käyttäytymiseni takia. Ja vaikka äitini toimi välillä väärin, koen kestäneeni nämä kolaukset melko hyvin. Se nyt mietityttää minua, jos olisinkin ollut herkkä ja hyvin kiltti lapsi kotioloissa, että olisiko äitini voinut kohdella minua edes kaltoin ollenkaan? Koulupoikien isänä mun on pakko ajatella, että parempi kokea kotona jotain ikäviäkin juttuja välillä, eikä lapsuus voi edes olla pelkkää iloa ja riemua kai kenelläkään, mutta yksilöllisiä eroja lapsissa tietenkin on. Luotan tietenkin poikieni kestävän leppoisamman lapsuuden kuin itselläni oli melko helposti, koska he ovat minun poikiani.

KimmoHoikkala

Olen 41-vuotias kahden koululaisen yhteishuoltaja ja asun Oulussa. Kotoisin olen Pirkkalasta ja olen asunut myös Tampereella. Työkokemukseni on pääasiassa metalliteollisuudesta kuumasinkityslaitoksen töistä. Opintoja minulla on lähinnä tekniikan ylioppilaana 2000-luvun vaihteesta Tampereen teknilliseltä yliopistolta. Olen tällä hetkellä lähinnä vapaaehtoinen mielenterveyden kokemusasiantuntija sosiaalisen median keskusteluissa. Toimeentuloni saan työkyvyttömyyseläkkeellä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu