Netti on muuttanut seurustelukulttuurin miesten ja naisten välillä liki täysin (henkilökohtaisesti)

Sosiaalinen media on muuttanut paljon parinmuodostustapaa etenkin viimeisen 15 vuoden aikana. Vielä 2000-luvun vaihteessa naureskeltiin netin kautta seuraa hakeville kansalaisille. Nykyään nauretaan luonnollisessa elämässä tuttavuutta tekeville kansalaisille. Silti ihmettelen, että rehellisenä ja avoimena some-julkaisijana ei tunnu naiset somen välityksellä ainakaan itsestäni kiinnostuvan. Ehkä moni suomimimmi ajattelee, että kaunisteltu totuus on paljon parempi kuin rautainen rehellisyys?

Toisaalta en hae edelleenkään mitään seurustelusuhteita, koska olen epäuskoinen omien mahdollisuuksieni suhteen löytää edes heikompitasoista naisseuraa. Olenhan ollut julkisesti mielisairas jo reilut 10 vuotta. Lisäksi olen köyhyysloukussa lastenvalvojan määräämien elatusapumaksujen takia. Paras ominaisuuteni lienee hieman ikäistä nuorempi olemukseni, vaikka ylipainoa vielä vähän onkin. Voihan sitä romanttisia kokemuksia edelleenkin elämässä tulla, mutta ihmettelisin silti suuresti, jos vielä joskus alan seurustella intensiivisemmin jonkun naisen kanssa.

En omaa kaipuuta parisuhteeseen juurikaan myöskään sen takia, koska ajattelen olevani joltain osin kuitenkin hieman epätyypillinen mies. Moni yksinäinen mies ei osaa muuta tehdäkään kuin unelmoida parisuhteesta jonkun naisen kanssa ja tässä suhteessa olen onneksi erilainen tyyppi. Romanttisia yhteisunelmia jonkun mahdollisesti vielä kohtaamattoman naisen kanssa minulla ei oikeastaan ole, mutta seksuaalisia fantasioita on jonkin verran ajoittain mielessäni. Kuvittelen, että romanttisempi sinkkumies ajattelisi kaikkia arkisia juttuja, joita voisi seurustelukumppanin kanssa tehdä.

0
KimmoHoikkala
Sitoutumaton Oulu

Olen vuonna 1978 syntynyt mies Pirkkalassa. Sain oppivelvollisuuteni suoritettua silloisessa Kuttulan koulukodissa Mäntyharjulla vuonna -94. Ylioppilaaksi kirjoitin vuoden -98 keväällä Tammerkosken lukion aikuislinjalta (iltalukio). Olen saanut ilmavoimien sääaliupseerin koulutuksen Tikkakoskella varusmiehenä saapumiserässä 2/98. Työhistoriani alkoi lehdenjakajana kesällä -97 vuosiloman sijaisena ja jakopiirini alueella sijaitsi myös silloinen kotini. Syksyllä -97 aloitin Galvanoimis Oy:n palveluksessa kuumasinkityslaitoksen työntekijänä Pirkkalassa ja olin palveluksessa vuoden 2002 loppuun. Olen opiskellut silloisella Tampereen teknillisellä korkeakoululla vuosina 1999-2002 konetekniikkaa. Sairastuin vähitellen psykoottistasoiseen masennukseen vuoteen 2004 mennessä. Kävin työkokeilussa vuonna 2008 vanhan työnantajani eli nykyisen Aurajoki Oy:n palveluksessa kolmivuorotyössä Pirkkalassa. Olen tehnyt etenkin vuosina 2013-2014 kokemusasiantuntijaluentoja mielenterveydellisestä kuntoutumisesta. Vuonna 2017 minut valittiin Suomen skitsofreniayhdistyksen kunniapuheenjohtajaksi. Vuonna 2010 julkaisemani omaelämäkerran nimi on Kuntoutujan tie ja se kirjoitettu salanimellä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu